et-liv.hyp

Pǟgiņ õnne mäd kolēģim, ēsti, lețkīel ja ka līvõ kīel kontaktide uurijizõn Lembit vabām Lețmō ja Ēstimō Ār ministrijd kīel ovvõ sōmiz pierāst!
Õigõm vast vēļtõd Ēstimō prezidenttõ – Alar Karist – kunāši Tartu Iļīzskūol rektorit, kis paldīņ Ēstimō rov muzej direktorõks um vel ka līvõpierāndõks pidāji!
Laimonis Rudzītis – Rīgõ līvlizt pierrõt – 115!
Kū ažā – Līvõ sõvvõskūol ja Lāži tam
Līvõ sõvvõskūolst, mis sugīz 2013. āigasts, irdõks um jaggõ võttõnd ītiz foto Līvõ rāndas pie slavenā Lāži tam.
20. āigast 30. jūlijs – 8. august – Košragsõs sugīz jõvā kuolmõz Līvõ sõvvõskūol, mis sai kõrdõl pandõd UL Līvõ institūt koostöös Tartu Iļīzskūolga.
Līvõ sõvvõskūols jaggõ võttõnd tikād līvõ kīel rõkāndijiztõks, oppõnd līvõ kīeldõ, līvlizt istōrij ja kultūr, nei īž ka tämpiz vȯlmiz; ikš kizzimi vȯļ ka līvlizt perri istōrij kūož – Līvõ rānda, mis kūoḑõn sīepierāst sai Līvõ sõvvõskūol suggimiz kūož.
Jõvā ežmizst Līvõ sõvvõskūolst, mis sugīz 2013. āigasts, um traditsioonõks jaggõ võttõnd ītiz foto Līvõ rāndas pie slavenā Lāži tam.
Lȭgad tam um amā veitõ kakšsadā āigastõ Vaide kilā Lȭgad kōrand ovvõ ja ukūzõks vȯnd.
Nika Polmaņ (1823), ežmi opātõd līvõ kīel opātiji, um sindõn Lāži kōrands; 19. āigastsadā 60. āigastõst āigastiš aim Launičs, kīen jednikā Andrejs Launičs kēratiz iļ līvlizt pulmad ja jelāmiz kommõd 19. āigastsadās. Ligīdkuodās um jellõn ka līvõ alīzskūol (1923-1937).
1930. āigast lopāndõksõl sai Lāži kǭrandnikāks Alfons Bertholds (1910–1993) – kalāmīez, līvõd lūoltiji ja līvõd rovlōr tīedaji – ja ka paldīņ jelāb Lāži tam ležgõl Bertholdite aim.
Līvõ sõvvõskūol um lebbõ, agā mingiz irg sīest um nǟdõb Lețmō TVs.
Velkõrd – sūr tienāndõkmi amād jaggõ võttõnd ja tigtājid – Tartu Iļīzskūol ASTRA projekt PER ASPERA, Lețmō opātõks ja tuņšlimiz ministrij, Lețmō Iļīzskūol ja munt sõbrād.
īžkiz tienāndõktimi iļ täm televīz sirmliz kubbõtulmiz ja iļ mǟdõltõkd Marc Daniel Skibsted Volhardt, Tuļ Tuļ ja Miina Norvik.
Ūoņdžõl īrgõb Kuoštrõgõs jõvā kuolmõz Līvõ sõvvõskūol!
Kū ažā – Kūolka nanā tultorn jeltõbkūož
Āigakēras Ilustrīertõd Juniorõdõn (Pildiajakiri jūnijsordõn) Daniel Skulte kizūb: „Kas līvõ kēļ um vel jelsõ?” UL Līvõ Instituudi abbõks nīžõb āigakēra iļ līvõ kīel tämpizpǟva ja istōrij ja iļ nänt ažād, mis āt līvõ kīels ja lețkīels ītizt.
Sūr tienāndõk iļ kizzimiz, Daniel!
Knaš Jǭņ ȭdõg ja Jǭņpǟva!
Vestlus Helmī Stalteks
Rikāz rānda – tikām Irēl!
Jõvād vȯnnõd Lețmō īžpīlimiz tāgiž sōmiz āigastpǟvas!
Sūr tienāndõk um amādõn, kis 30 āigastõ tāgižpēḑõn īžpīlimiz tāgiž sōmiz pūolst īeltizt, agā īžkiz īdõn nēšti – līvlizõn Ilmārs Geige!
Lețmō Iļīzskūol profesōr Janīna Kursīte un täm aim tēriņtõks amād ēstliztõn.
Lețmō Iļīzskūols um sōnd vaļmõks Renāte Blumberga rōntõ iļ Līvõ rovkuodā.
Pǟgiņ vȯnnõ amā sūr līvõ vaimlizpierāndõkskub pidāji – Ēstimō literatūrmuuseum – ūd direktorõn – Tõnis Lukasõn!
Kū ažā – sūrformātli (122×207 cm) Nikā Polmaņ portree režisōr Uģis Olte ūd filmstõ „Upurga”.
um andtõd ulzõ DHN2020 konferentsi kēradkubs.
Sǟld võib luggõ ka UL Līvõ Institūtsij tieudmīõd Valts Ernštreitsi ja Gunta Kļava paragrafõ „Līvlizt vīdõ digi tubbõ”, mis rõkāndõb iļ digitālajiem resursiem ja kui ne võibõd äbțõ ädātõd kēļi ja kultūridi.
Kǭrli Pajusalu rõkāndõb radios Ludza ēstlizt kīeldõ.
UL Līvõ Institūtsij tieudmī tuņšlijizt Elvīra Kalniņa ja Anni Lazdiņa võtīzt jaggõ tieudmīzt īest ja rõkāndizt eņtš tīestõ ja tuņšlimizõst.
Jõvā tagīžpǟva, ārmaz Lețmōmō!
Tämpõ līvlizt akūd lindõd.
Kīela rāndalizt līvõ līndõd azūmimiz loulõ līvõ lūoltijiz ja kultūr vȱidaji Pētõr Damberg jeds!
101 āigastõ tāgižpēḑõn um pūojtõd Jemākīel seļtš, mis ežmiz andtõd rōntõks vȯļ ežmi īlmali rōntõ līvõ kīelkõks – Ežmi līvõ lugdõbrōntõz!
Pǟgiņ vȯnnõ!
24. märtsõs Humanitārizt tuņšlimizõd digirezidīerimiz võimizt seminārõs UL Līvõ Institūtsij jednikād rõkāndõbõd iļ eņtš tīedõd resursiem līvõ kīel ja kultūr pierāst.
Ku mēg äb võimõ lǟdõ Kūolka, siz Kūolka tulāb mäd jūr!
UL Līvõ institūt võtāb jaggõ debatõst iļ pȯļļizt rovd kizzimiži – 2. pǟva.
UL Līvõ institūt võtāb jaggõ debatõst iļ pȯļļizt rovd kizzimiži.
Ūoņdžõl um jeddõpanmiz ka līvližist.
UL Līvõ Institūtsij tīedaji Uldis Balodis rōntõ „Lūtsi kiele lementar. Ludzas ēsti kīel ābece” – 2020. āigast paŗīmõks Humanitārizt rōntõks Lețmō Iļīzskūols!
103! Pǟgiņ vȯnnõ sindipǟvaks, ārmaz Ēstimō!
Sūomõ kīel tīedaji Vilho Setälä 1912. āigasts tīedõd līvõ fotosid ni nǟb ka rǭviškõks.
Tienāndõks Twan Goosen iļ rǭvtimiz.
Kurmō tǟdzimiz programm 2021–2027 debatīerimizõs rõkāndõb UL Līvõ Instituudi jūodiji Valts Ernštreits, iļ Kurmō kīel ja vaimliz pǟlimiz pidāmiz ja kȭlbatimiz, kultūr vȱlimiz ja digirezīdi kȭlbatimiz.
LSM: „Līvõn um vajāg jelāmizt” um ārmakstõmõst Eirōp amā ädāgimiz kīeldõ!
Kaddi sõņdi vȯtšõs: UL Līvõ Institūtsij tieudmī Uldis Balodis kīelst, jelāmizõst Arizonas ja eņtšst.
Iļ rovdvaidliz jemākīelpǟvan kilūb ka līvõ kēļ!
Tämnāigast sūomõmō kultūrpǟks um Ēstimōl asuv Abja-Paluoja.
Mis jelājd kītõbõd?
Loul īņõ ja oppõ līvõ kīeldõ!
Āiga kǭrtidi nimūdstõ līvõ kīelkõks.
Ir ūomõg
UL Līvõ Institūtsij ūž projekt līvõ kīel oppõks.
Tämpõ 30 āigastõ tāgižpēḑõn um lūodõd līvõ kultūr istōrij immõrgouț "Līvõd rānda" – ežmi līvlizt kaitsimiz pierāst lūodõd vald institūt Lețmō istōrijs (sultõd 2003. āigasts).
Kū ažā – Īra (Lielirbe) kilā jelānikād tieut Sūrirbe skūolnikān. Mikš ne sait tīedõd?
Atbildot UL Līvõ Institūtsij pǭmiz pierrõ, lutsi pierāst sai lūodõd ka Braille kēra! Tiennigid tegīž Harris Mowbray!
UL Līvõ Institūtsij tieudmī Uldis Balodis um nimtõd lutsi kīel abkõks Latgale kultūrauhinnaks „Bonuks 2020”.
Arvõd
Vald Prezident um tigtõn setmiņ UL Līvõ Institūtsij jeddõpanmiži iļ "Lețmō istōrijlizt vald pandõkst" projekt.
4. janvārst Lețmō Radio 3 programmās kilūb ūž rubriik „Kas tēg tīedat?”, kus Kuolmõndpǟvan kūlõb ka nīžidi iļ līvlizt!
Neļļõndz nīž āndab vastūkst kizzimizõn „Kas tēg tīedat, mikš Līvõd pivād alz pidābõd August ežmizõs laupäevsõ?”
Ku ma lǟb randõ
Kuolmiz nīž āndab vastūkst kizzimizõn „Kas tēg tīedat, ku mēg amād mūoštamõ rōz līvõ kīeldõ?”
Līvõ kīeldõ võib nǟdõ jemīņ ja jemīņ Lețmōmǭ kūožiš.
Täs um Kūolka līvõ seļtškuodā jūondimi Kūolka kilā sidāmõs.
Tegijad
Tuoi nīž āndab vastūkst kizzimizõn „Kas tēg tīedat, mikš sūomõd, ēstlizt ja līvlizt nei īž melodijõ kūldsõ nūzõbõd pistõ?”
Līvõ kīeldõ võib nǟdõ jemīņ ja jemīņ Lețmōmǭ kūožiš.
Täs um Mērsrags vald bõuvdõb tõrg.
Paldies, Mērsrags informācijas centrs!
Kū ažā – Viktor Berthold – līvli, kalāmīez, āŗštiji – 100
4. janvārst Lețmō Radio 3 programmās kilūb ūž rubriik „Kas tēg tīedat?”, kus Kuolmõndpǟvan kūlõb ka nīžidi iļ līvlizt!
Ežmi nīž āndab vastūkst kizzimizõn „Kas tēg tīedat, ku Eirōp Īt amā ädālim kēļ līedab Lețmōst?”
Projektstõ „Laul īņõ ja opātiz līvõ kīeldõ”, līvõd riekstõ UNESCO sizzõl ja pȯļļizt kīel kimmõzõst.
Tämpõ 900 sekundiga – Lețmō Iļīzskūol Līvõ institūt.
Krāsas
Projektstõ „Laul īņõ ja oppõ līvõ kīeldõ!”
Loul īņõ ja oppõ līvõ kīeldõ! UL Līvõ Institūtsij ūž projekt līvõ kīel iegādeks.
Lețmō Iļīzskūol Līvõ institūt tarmõb amādõn rīemliži Taļšpivād pivḑi ja vȯndzizt ūdtõ āigastõ!”
ŪDETUD: Līvõ materiāld Sūomõ kuoŗŗõs.
Sūomõ Pärimi agentuur tīeb vāldiž eņtš kubīdi (ka līvõ mantojuma kubīdi) publitsīerimiz pierāst!
Kērõb ūži lōlidi līvõ kīel optimiz pierāst!
Pǟgiņ vȯnnõ sindipǟvaks, ārmaz Sūomõmō!
Kū ažā – Kārlis Stalte vizāstimi iļ rǭ, mis ta um sǭnd līvõ kīel tulktõd „Ūž Testament” (Uus testament) 42 eksemplāri jedst, mis Līvõ Īt vȯstīz Taļšpivādkindõks.
26. novembõrs sai vēļtõd UL Līvõ Institūtsij jūodiji Valt Ernštreits Lețmō Zinātņu akadēmij korespondent nõtkõmõks.
Jõvād vȯnnõd Lețmō Republik 102. āigastpǟva ja Lețmō karoga 97. āigastpǟva!
Jovd: Loorits Veinberga.
Lugdõbrǭntõzkub “Trilium” sai Sūomõmō-ugri kēramīed īt ja sugrovd Programm literatūrauhinna lūold kategoorias.
Auhinna um andtõd ulzõ 2007. āigastõst.
Kū ažā – foto 1939. āigast 6. augusts piddõs Līvõ rovkuodā vāldiž tseremooniast, kus āndiz jeddõ kakš nägțõnt.
Fotol um nǟdõb abs etendusõs jaggõ võttõnd actoridi, agā iļ izrāded võib luggõ jemīņ iļ kukīz kēra kirjeldus.
9. novembõrs Ēstimō kēravīļa muzejs nägțõb Ēstimō rovvīļa Arhiivi pūojiji Oskar Looritsa 120. sindipǟva.
Oskar Loorits vȯļ ka līvõ rovlōr kuoŗliji ja uurij.
Setu Instedõn um tämpõ 5. sindipǟva!
Pǟgiņ vȯnnõ!
UL Līvõ Institūtsij jūodiji Valt Ernštreits rõkāndõb jemākīel pǟvan Helsinkis iļ līvlizt.
Video Vǟnta Līvõ Kultūr pǟvad 2020.
Laipni lūdzam līvõ kultūr, kīel ja istōrij portālõ livones.net!
Tuoi tǟdzi jag um rōntõ, kus ātõ kȭlbatõd īdskubs kērad, linād ja videod iļ līvlizt.
Jõvvõ ūdtõd portālõ kȭlbatõ!
Līvlizt ātõ läänemeresoome rovd, kīen um vȯnd sūr mõju tämpiz lețkīel ja kultūr kazāntimizõn.
Lețmō kēļ sugīz līvlizt ja setmiņ muinizt valdõd – latgalõd, semigallilizt ja kuurlizt – eksponīerimiz pierāst, ja sīe unikālizt ītimi sugīz kūoḑõn sīe eņtšvaimiz pierrõ.
Līvõ kīel mõju um lebbõ tund ka Lețmō konvencionāliz ja tämpiz kultūrs folkloorist kokanduskommet sǭņõ.
Sīe pierāst konstitutsionāliz līvõ kultūr um Lețmō kultūrkanon, ja līvõ konstitutsionātsijd tǟdõl tǟdõb ka Lețmō Republik Pūojpandõks preambulā.
Līvlizt āt võinõd eņtš kīeldõ ja kultūr tämpizpǟva sōņõ piddõ ja āt siedā tämpizpǟva Lețmō kultūrkūož jags īdstīd jeddõpēḑõn kazānd.
Līvõ kēļ um Uurali kīel kubgõn lǟnd miersoome kīel grupīerkēļ, mis äb ūo lețkēļ, mis um Indo-euroopa kīel kubgõn vāldakēļ.
Līvõ kīel ležgõlim sugkēļ um ēsti, sūomõ ja kǭŗa kēļ ja kougimizt sugliztõks sāmi, ungār, mordva ja munt Urāl kīeld.
Līvõ kēļ um sizzõl pandõd UNESCO mǭīlma ädāgtõd kīel vēļtimizõs kui väggi ädāgtõd kēļ.
Līvõ kīel status Lețmōl sǟdõb vald kīel pandõks § 4: “Valdõ kāitsõb līvõ kīel kui eļkīel (autohtōnkīel) vȱltimiz, pidāmiz ja kazāntimiz pierāst.”
2009. āigastõst līvõ kēļ kui konvencionāliz līvõ kultūr jag um vȯnd Lețmō kultūrkanonõ sizzõl pandõd.
Vel 19. āigastsadā lopāndõksõl līvõ kīel rõkāndijiži vȯļ vel immõr 3000 rištīngt, 20. āigastsadā sidāmõl nänt lug vȯļ saddõn immõr 1500 rõkāndiji sǭņõ, ja tämpizpǟva um jõvās suggimis pierrõ set 30 rištīngt, kis āt sȭitanõd līvõ kīelkõks rõkāndõ.
Amā āiga kazāb ka nänt lug, kis ātõ jarā oppõnd līvõ kīel alīztõkši.
Iļ līvõ kīel mūoštamiz ja līvõ kīel mūoštamiz um tǟdzi, laz mūoštagõ lețkīel mõtkidi, sīest ku mȯlmõd kīeld āt īdskubs jellõs īdtūoizta ädāgtõnd.
Kuigīd līvõ kīel rõkāndijiži um veitõ, se kēļ um tǟdzi uurali kīel tuņšlijizt pierāst, sīepierāst ku se um unikāli ja sīes um pǟgiņ seno raksturlielidi.
Nei īž ka kīel prațțimi um tǟdzi līvlizt eņtš pierāst, sīepierāst ku kūoḑõn līvõ kēļ um alz vȯnd nänt identitāte alīz.
Paldiņ līvõ kīeldõ võib oppõ īž, kursõd ja laagrid, nei īž ka mūndas Iļīzskūols.
lūotõks jeddõpēḑõn līvõ kīeldõ sǭb ka veebis oppõ.
Līvlizt äb ūotõ unikālid äb set eņtš kīel ja istōrij pierāst, bet ka eņtš rikāz vaimlizpierāndõks pierāst.
Līvlizt āt ka tämpõ jeddõpēḑõn jellõnd eņtš kultūr kazāntimizt – kuņšt, muzik ja literatūr, mis jūrd āt pigā 200 āigastõ tāgižpēḑõn.
Iļ tämpiz līvõ kultūr jemīņ tieutidi um lieudtõmõst tämpiz kultūr pǟl.
Rǭntõzõ um kubbõ pandõd amā publitsābiz tieut iļ līvlizt.
Sitā līedab setmiņ līvõ istōrijle ja kultūrle pivāstõd tuņšlimizt (līvõd kīel tuņšlimizt līedab portālā lingua.livones.net), rōntõd, web ovātõd, videod u.c.
Rubriikõ tǟndab kȭrdastiz publitsīertõd publitsīerõdõks ja tieutõdõks.
Enn Säde „Līvlizt nīžõd” sai filmtõd 1988.-1990. āigasts.
Sīes ātõ jaggõ võttõnd Oskar Stalte, Elfrīda Žagare, Alfon Berthold, Paulīne Kļaviņa, Andris Zēberg ja Irma Fridrihsone.
Filmsõ sǭb kȭlbatõd Ēstimō Film arhīv ja Ēstimō Telefilm arhīv materiāli.
Scenārijs autor ja režisōr vȯļ Enn Säde, operaator Agu Ruus.
Līvõ lōlidi (Līvõd) um ežmi Lețmōl väntõd dokumentāli film iļ līvlizt.
Film um sīe autor, režisōr ja operātor Andris Slappiš diplom tīe Iļliiduliz vald kinematogrāfij institūts.
Lețmō Televīzijas filma „Līvõd rāndas” nägțõb Kuramǭ līvlizt jegāpäuvõ 1960. āigastiš.
Filmõs ātõ nǟdõb set tieudtõb līvlizt (Hilda Grīva, Katrīna Krāsona ja munt).
Film um jemīņ līvõ ja ēsti kīelkõks, sīes ātõ ka rovlōlõd ja tämpizt līvõ ēļd.
Film režisor um Endel Nõmberg, scenāriji – Edgar Vääri ja Ans Vist.
Viktor Berthold – līvli, kalāmīez, āŗštiji – 100
Viktor Bertholdsi (1921–2009) aim vȯļ perri, kus jegā pǟva rõkāndiz līvõ kīeldõ, amā veitõ seņtš täm nai Maŗt (sünd. Liedāne, 1925–1994) vel vȯļ jelsõ. V. Bertholds vȯļ ka ikš nēšti, kīenḑi kǟnd ēsti ja sūomõ tieudmī ja perri rištīng, kīen vȯļ võimi līvõ rāndas vabālt rõkāndõ.
2021. āigast 16. janvārs mēg tǟm Viktor Bertholds 100. sindipǟva.
Jemmit eņtš jelāmizt kāndiz Viktor Berthold Kūolkas.
Līvõ ažādõks ta īrgiz tīedõ obbõz āigal, ku līvõ kīel rõkāndijiži vȯļ väggõ veitõ tagān īend ja jegā kīel mūoštaji vǟrt vȯļ lǟlamstiz kazzõn.
1990. āigast īrgandõksõs Viktor ja Maŗt līvõ kīeldõ opātiztõ mīe kolēģiemõn.
Kuņtš Viktorõn vel vȯļ joudõ, vȯļ ta alz jegā August kū ežmizõs laupäevsõ Līvõd Festivalsõ Irēl.
Viktor Berthold um sindõn 1921. āigast 16. janvārs Kārlis ja Marija Bertholds aims Vaides, Žonakis.
Jōnka vȯļ kuodks amā veitõ kūž sūrdõ ja joudzizt līvlizt Bertholdist aim kazān ja sīest aimst āt võttõnd pǟgiņ tǟdzizt līvõ kultūrtegelased.
Viktor ja täm veļ Alfon Bertholds (līvõd lūoltiji ja folklōr nīžõr), kis kazīzt vizās līvõ aims, pidīzt amā eņtš igā līvõ kīeldõ jelsõ.
Tämpõ jõvād līvõ kīel jemākīelkõks rõkāndijizt āt kūoḑõn Bertholdsite aim tagānd.
Kǭrli ja Marija Berthold eņtš vaņīmiz pūoga Alfonsõks Vaides, Žonakis, immõr 1920. āigasts.
Kuigīd papīer pǟl vȯļ Viktor ja Maŗt Berthold aim perri jegāpǟva eņtš vail līvõ kīelkõks sidtõd aim Līvõd rāndas, iz opātõ mitikš nēšti lapstst līvõ kīeldõ.
Izā Āria Bertholde, kis 1995. āigasts koliz īdskubs tidār Baibaga Amerikas Savienotajās Valstīs, mǟdõltõkliz:
Rõkīzmõ kuonnõ jegā pǟva līvõ kīeldõ.
Īž ku vaņbizt iz tōt, ku lapst nänt nīžimizt mūoštakst.
Ma tǭž līvõ kīeldõ jarā oppõ.
Paldiņ ma tīedab set mingizt sõnnõ, ja mūnda loul um ka vel mīelsõ.
Ma mõtliz, ku ma mūoštiz luggõ, sīepierāst ku minnõn um mīelsõ, kui jemā mīnda täpīņtõd lugīz.
Ku kizīz jemā kädst, mikš tämmõn kīeldõ iz opātiz, vastātiz ta, ku se um äbtundtõb kēļ, mis äb tūoḑ opātõ.
Viktor ja Maŗt Berthold līvõ kīel stuņd āigal Kūolka alīzskūols 1990. āigastõd īrgandõksõl.
2008. āigast sõvvõ vȯļ ežmi, kus Viktors istām Līvõ Festivall ei tijāks.
Viktor Berthold lekš 88 āigast vannitõks 2009. āigast 23. februārs.
Ta novūb Kūolka kālmadtarrõ.
Žonaki kōrandst pärit Viktor Berthold ja Paulīne Kļavina Līvõ rovkuodā 50 āigast jubilej tähistamisel Irēl 1989. āigast 5. augusts.
Izmantotie materiāli:
Šuvcāne B. „Kuņšt iļ Vaidi min kilā.” R., Lețmō Avīze, 2015. 306.–311. lpp.
Vestlus Viktor Bertholdõks Kūolkas 2003. āigast augusts.
Videokerrõz.
Saved LFK abbõr Aldis Pūtelis.
Ārija Berthold kērad Baiba Šuvcānõn 2014. āigasts.
TREŠAPÄEV KĪELÕ KĪEL
5. novembõrs sai pidtõd Līvõ Sihtasutuse ja Līvõ Kultūr sidām (Līv Kultūr sidām) prezidijõd kubbõtulmi, kus rõkāndiztõ iļ portāl livones.lv tarmõd võimizt līvõ kīel kȭlbatimiz ja kazāntimiz pierāst.
Ab kõrdõlpanmiz līedizt, ku portāl restrukturīerimi ja laitimi äb lask set līvõ kīels mõtkõd ja tieutidi vaidõ ja tēriņtõkši ja tieutidi andõ, bet ka Līvõd.lv rõktubās eņtšvait rõkāndõ.
Sīepierāst loptāntiz LKS irg pierrõ, ku 25. novembõrst jegā kuolmõndiz ȭdõn kīela 20.30 um tund aigõ līvõ kīelkõks.
Moderatorõks sai vēļtõd Valt Ernštreits.
Portāl Livones.lv seļtš jag.
Rõkupā pääseb portāl kubgõndrubāst. Kubgõndrubā lūomimizt tigtiztõ Nordplus programmstõ.
2011 - LĪV KĪEL JA KULTUURI GADA
Rovdvaidli Līvõd sõbrād seļtš ja Līvõ Kultūr sidām (Līvõ Kultūr sidām) āt vastõ võttõnd loptāntimiz kītõ 2011. āigast rovdvaidlizõks līvõ kīel ja kultūr āigastõks.
Sīe pierāst ātõ nei kultūrāigalizt, tǟdzizt pǟdõkst kui ka aktuālizt, sīepierāst, ku 2011. āigast nägțõb iļ setmiņ unikālizt suggimizt.
2011. āigasts täutõb 150 āigastõ Pētõrburgs ulzõ andtõd ežmiz līvõ kīel grammatika ja sõnārǭntõ ulzandõksõst (A. J. Sjögren ja F. J. Wiedeman ītiz tīe), tīe vȯļ ka ežmizt līvõ folklōrd, lūold ja vaimlizt tekstõd nägțõbõd.
90 āigastõ täutõb ežmiz īlmaliz mõtkõks līvõ kīel rōntõ ulzandõksõst – Līvõd ežmi lugdõbrōntõz ( Ežmi Līvõ lugdõbrōntõz). sīekõks īrgiz Akadēmiline Emakeele Selts eņtš tuoimimiz strīpõ.
80 āigastõ tāgižpēḑõn īrgiz Sūomõ Akadēmiliz Hõimuklubi (Akateeminen Heimoklubi) tigkõks ulzõ tūlda ežmi āigakēra Līvli.
75 āigastõ tāgižpēḑõn kēratiz līvli Kōrli Stalte Akadēmiliz jemākīel seļtš kõrdõlpanmiz pierrõ ežmiz līvõ kīel abbõ, mis kežkēra sai lieudtõd vīž āigastõ tāgižpēḑõn Ēstimō vald arhīvõst.
20. āigastõ tāgižpēḑõn Lețmō vald īžkiz kaitsimiz alā um pūojtõd kultūrāigaliz teritoriāli Līvõd rānda (Līvõd rānda). Lețmō Republik pandõksõs Lețmō rov ja etnilizt gruppõd vabāst kazāntimizõst ja õigiztst kultūrautonōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnōnō
Nei īž 2011. āigasts täutõb vīž āigastõ līvõ kultūr ja kīel portāl livones.lv tīe irgstõ. Se um āinagi massiteabe vahend, mis jagūb tieutidi līvõ, lețkīel, angļu ja jagst ka ēsti ja sūomõ kīelkõks.
Līvõ kēļ ja kultūr äb ūo set istōrij vǟrt, mis katāb āigastsadād ja sadād põrm.
Se um vel tǟdzizt tuņšlimizt ja tieutidi ovāt, mis rikāztõb tämpiz kultūr jelāmizt ja tarmõb tieutidi, kīen um äb set tieudmīli, bet ka praktili tǟdzi.
2011. āigasts tulāb ulzõ Ēstimō seņtš amā sūŗim līvõ-eesti-läti sõnārǭntõ.
Sīe um lūond tämpizpǟva amā tǟdzim līvõ kīel tuņšliji prof. em. Tiit-Rein Viitso, kȭlbatõs setmiņs līvõ tekstõd kubbõ, mis alīzõks ātõ setmiņs līvõ tekstõd nägțõbõd, sh līvli Pētõr Dambergs kubbõ võttõd materjal.
Ūž sõnārǭntõ, mis um ka līvõ kīel grammatika, līb parāz līvõ kīel opātõksõks īdskubs autentlizt kīel nägțõbõdõks.
Tämnāigast 10. detsembõrs Tartu Iļīzskūols vizāstiz filolōgij doktor grād Valts Ernštreits tuņšlimizõks „Līv kērakīel suggimi”. 2011. āigasts tulāb ulzõ rōntõ iļ līvõ kērakīel ovātõd sīe doktār tīe pierrõ.
Lețmōl ja Ēstimōl ātõ rovd rovdvaidliži kubbõtulmiži, semināridi, nägțõbidi ja mūḑi tīemiži.
Līvõ kīel ja kultūr āigastõs ātõ rovdvaidliz Līvõd sõbrād seļtš ja Līvõ Kultūr sidām amā tǟdzizt koostööpartnerõd Ēstimōl Fenno-Ugria institūt, Tartu Iļīzskūol, Ēstimō kīel institūt ja jemākīel seļtš, Lețmōl – Lețmō Zinātņu akadēmij, Lețmō kīel agentuur, Lețmō Natsionāliz istōrij muzej jt institūtõd.
Kūoḑkāndaji Lețmōl um Valts Ernštreits, Sūomõmōl Tapio Mäkeläinen ja Ēstimōl Tuuli Tuisk.
Profesōr Mati Hindi tēriņtõks rovdvaidliz līvõ kīel ja kultūr āigast konferentsõn 25.11.2011. Tartus
Min mõtkõd āt tämpõ Rāndas ja näntkõks, kis līvõ kīeldõ tõurõks pidāb.
Vȯl näntõn amā se jelāmi jõvīst.
Ažād attõ lǟlamd ja vȯlmõ, agā mēg äb tōm līvõ kīeldõ unnõ.
Amād jõvvõ tōbõd täddõn amādõn – Mati Hint.
Avaldatud Lețmō Republik Kultūr ministrij tigkõks.
PROFESSOR MATI HIND TERVITUS
Mäd lapstõn um võtāmõst ne vanāst pǟstõ ka eņtš ūoļikšimiz.
Ta um kǭļõn hoidutõ no parast kīel.
vizzõ piddõ
Sa pidād ēņtšta min riekstõ jarā.
Ta pidāb ēņtšta neiku ambõdõks vizzõ.
lapstā piddõ
Ma pidīz īdtõluggõ amḑi: kil talli, kil piņņõ.
Pidā eņtš siļmi!
vȯdlõb neiku ūomõgpäuvõ
Mis siz jemīņ vȯdlõm.
Ta sugīd äb vȯdlõ.
Ta vȯdlõb lapstā, ku tämmõn līb.
Ta vȯdlõb tūoikõ.
Amādõn at vȯdlõjid.
ūomõgāiga
ūoņdžili sīedõ
brāndiļvǭt
vȯņ-vȯņ
Vȯllõ ka um vǭ, īrgõb vǭdõ.
Vȭidab, laz šūmõ vȯlkõ, laz ta vȯlkõ šūmõd.
Ma lǟb siedā kubbõ.
Li siedā merkõ!
Ukš īdtõkabāl liktāb vizzõ-kabāl.
Tōvaz nei īž liktāb ukši, kuņtš arābõb jarā.
vǭŗ pūol
pū vǭŗ allõ
Pǟvast um vǭŗ.
Set ma vel täsā nīkõb.
Se um lūomõ kurnami.
vandõkst pierāst
Vonksūb jelājpūoga, kõpspūoga, või äb või kǟdõ, lǟb īekõs vonks-vonks.
Ǟrgad vonksatõbõd.
Mitikš iz sȭita tǟnda tapārtõ.
Lǟb karrõ laigāld rabbõm, mõitiz ta äb kuijõ.
Siz ku vȯļ suodā, siz rovd sadīzt neiku āinad lōzõ.
hangõ kouvõ
Ullõ um sūr hang.
Kilā riek um vǭḑi täuž.
Tōvaz ajīz kǭrand hangõ.
Lum tūgõb touvõ kädsõ.
Tōvaz um zumpõn lum vōdõztõ.
Sūormõd lekštõ vǭizõks.
viļļõ kuoŗŗõ
lǟlamt nǟdõ
lǟlamtõ või strīḑõ tīedõ
Ta lǟlamtõb eņtš sidāmtõ.
Pīnõb, ku sa tūoizta nǭvõd, tīed tuoizõn – lūomõn, rištīngõn – lǟlamt.
Sa pistīzt tǟnda sõnādõks, ku tämmõn lǟb sidām jūrõ.
slikțõ tīeratimi
Nei vǭjli, mūdõ äb ūo ku lū ja nǭgõ.
Ta īeb vǭjlizõks.
Se nai um vǭjli neiku va sūolizt.
vǭd sū nūrkad sizāl
Vȯllõ ka um vǭ.
vīdsadā ežmi
vīž kaššõ
vīdkimdõ ežmi
vizzõ akkõ
vizzõ akkõ
ǭrõnd sizzõl pānda
vizzõ īedõ
vizzõ kazzõ
vizzõ kattõ
vizzõ kīerõ
vizzõ kilmõ
vizzõ jettõ
vizzõ lǟdõ
vizzõ pānda
vizzõ pīkstõ
vizzõ siddõ
vizzõ eitõ
vizzõ tempõ
vizzõ tīedõ
vizzõ võttõ
Ta katāb sīemnāiga vizzõ.
Missõks võiks sīldan vaizõd vizzõ tīedõ?
Pǟva lekš pīla tagān.
pitkā vīžk
Kädūd vaisõ ǟltabõd tǟnda.
võzāāina
vīri iļļi
kui lǟlamstiz set võiž
vizzõ piddõ
vizzõ vȱlda
Nei um kuoig vizās.
Pǟva um pīlad tagān.
Mäddõn nīemõd izt āndat semḑi, vȯļtõ vizās.
vizāst uks tagān
vizāstõb iseloom
vizzõ sīlma
paikõl vizāntõ
kīeta vizāstõ
sǭb vandõks vizāstõd
Amād vizāstõbõd, ku tämmõn um tuož.
Ibbi um kieudsõ vizās.
vizā pēgal
vizā neiku kiv
laijõ ajjõ
Mōŗa paņ tämmõn eņtš vizād sǭradõks vastõ pǟdõ.
Sadā um vizā nei ku kīļaz.
kardi vež
vizā uņ
vizāks tīedõ
īžkizt sūŗitõ ja kujuga ouŗkuoigīd
bukletvīți
ammõ lūodõ
jämpazt
knaššõ
midēgõst äbõigizt või jämp vīțõ tīedõ
Sīen um ikš tutkām jõvā vīțõ laigā.
Ta valdõb krīzdõgõks tubbõ, tīeb laggõks või sāina vāldaks, knaššõks.
Ta vitūb rīsttõ.
vībtõb vitsā
Lūomõz viedāb eņtš tabārõks.
Lipp līndab tūlkõks.
tȭratsepļa vitsā
pānda vitsā
bikšõdǭrõn
gūngaserk jovā
Tēg ūot neiku īd siksnõks kubbõ kīerõd.
Āina kūjastõb pǟva kädsõ, ilmõ päuvõ set ärīkšõb.
Puțkõz šnärīkšõb jarā.
Näntõn äb ūo mingizt kindõ.
vizā ǭrõn
vizā kieuž
veggi rīst
Kõzzi nei ku rōdanaggõl.
Ne vȯļt vel viššõd kil.
Udūb īdstīd.
Uidūb set, pīenti uid vīmõ.
Räuk ētab.
jarā eitõ
mǭzõ eitõ
ulzõ eitõ
viskūb iļ kuoig kuoigõ
äb ānda sugīd käddõ, ētab neiku piņņõn
Nēḑi miedlinkizt tapābõd sigžõ mǭzõ ja viskõbõd ulzõ.
Viskīzmõ täm pitkāliz mǭzõ.
Mis ma äb tǭ, ma viskūb jarā.
Sa viskīzt tuoiz kivkõks.
Sa viskīzd tuoiz pittõ kiv.
Viskūd ǭrõnd pǟlõ.
kubbõtulmizāiga
kubbõ sǭdõ
Rištīng glõbžõb.
Sa īed unstõ.
virgõ sǭdõ
Rištīng sǭb virgõ.
virgs vȱlda
Jemā lǟb virgõm tidārt.
Ta lǟb vāgiž, algõ virgõg jemā.
Sa ajad tuoizõn uņ jarā.
sukāvard
Sukkõ kudāb vīd vardkõks.
Ma vȯstīz eņtšõn trīplimizt serk.
Ma viedāb papīerõn līndidi.
Pȯrz vingõb; lapst ka vingõbõd nei ku sigā.
Tramūb, ku võib ēņtšta vǭļikšõ.
Ta tūndiz, kui mõitiztiz vizāks.
kūorad ētabõd pillõ
sūr ving
Ving tulāb tubbõ.
Ǭj laskīz brāndiļ tubbõ.
Jengõst ma tūndiz, ku minnõn īrgiz slikțõ.
Venenikā võitiz saksād.
Ma võitiz sīe eņtšõn.
kouvõ vinn
Vīmõ sadāb.
Sūr jamdi vīmõ, mǭ ūgõb.
Vīmõ neiku paņkõks sadāb mǭzõ.
Ǟrgad at irmstõ kõzzizt, vīmõ um tuldsõ.
Vīļa lekš ukkõ väggi sūrd vīmõd pierāst.
Vīmõl um pǟgiņ rūogidi.
Vīlaks vitūb.
Täm mǭd āndizt rikāzt viļļõ ja nänt vīļa lekš ukkõ.
Vīļa kīlab mǭzõ.
roudi vīla
Tīed viedābõd jo kōgaz.
Sa siegūd tūoizta rištīngtõ rǭkõks.
Pierrõ pieksīz jarā ja mūoštiz siedā jõvīst.
Min mēļ pietāb mīnda.
Rištīngtõ peļūb, boŗīkšõb.
Laiskõ rištīngtõ nutāb vīlaks.
ailõ, nei ku kūondad välkõbõd
Ta ūgõb minstõ piddõz.
Mis sa läpši kimpõd! – ku midāgõst tȭitab, narrib, pietāb.
Vīla pīgstõb.
Tōlal vȯļ dõŗžõmõst ja kīerõmõst villõ.
amāsuglimizt keļštõ tǟdõd
jamdõ āiga
jamdõ tūļ
Kīlma tūļ pūgõb jegā pǟva.
Kīlma tūlkõks äb või naggiri kuoŗŗõ.
Ma äb kāndat jǭmizt.
vǭŗõks andõ
Ta kārtab eņtš vǭŗtõ.
Pū ētab vǭŗõ.
Eņtš vǭŗstõ iļļõ äb päz.
Kū um set siz vǭŗ, ku kū um vizās, mingi pīla tulāb pǟlõ.
spīțõ viksõ
Keng, sǭpkidi viksūb birštõks.
Järgsõnā
Līvõ kēļ um sūomõ-ugri kēļ, mis um muiniz Lețmō pȯļļizt kīel.
12. āigastsadās siedā rõkāndiztõ tämpizpäuvši Lețmō immõrgouțs immõr Līvõ līdõ, Kuramǭ pūolsarrõ pūojs, Kuoiva ja Väina allimizõs, ka Lețmō paldīņiz galvaspilsēta Rīgõ immõrgouțs.
Sammiņ līvlizt sulīzt nōvõd rov vail, sǭdsõ jaggõ tämpizst lețlizt rovst ja jettõs tõvād tīed lețkīel sizzõl.
19. āigastsadā sidāmõs rõkāndiz līvõ kēļ kǭds Lețmō immõrgouțs.
Ikš nēšti vȯļ Pivājõv agā Pivāupe immõrgouțs Līvõ lahe idā kūoltas, kus Līvõmǭ agā Salats līvõ kīeldõ rõkāndiz amā veitõ 22 rištīngt.
Täs līvõ kēļ kadīz jõvā lītiz āiga pierrõ jarā.
Tuoi kūož vȯļ Līvõ rānda, mis um sidtõd 14 kalāmīe kilāga Põhja Kuramǭ rāndas Ovišist Ģipkani, ja kus Kuramǭ līvõ kīeldõ rõkāndiz immõr 2500 rištīngtõ.
20. āigastsadās līvõ kīel mūoštajizt lug sadīzt ka Kurmōl.
Siedā jõvāmēļizt ne mȯlmõd suodād, ne ka Nõukogude okupācija, agā sīegid võtīztõ līvlizt, nänt tigijizt munt sūomõ-ugri rovd vailõ, nei īž ka Lețmō aktīvi jaggõ līvõ kīel ja kultūr pidāmizõst ja kazāntimizõst.
1950. āigastiš amās Līvõ rāndas sai pandõd rubīžtsoon, sīest ku se ni vȯļ Nõukogude Savienības lǟnd rubīž.
Pidsātiztõ vejmizt, mis kōgiņ vȯļ vȯnd līvlizt amā tǟdziz tīekõks, ja ka päzzõ mierrõ.
Pǟgiņ līvlizt lekštõ tīe vȯtšõn sūŗimizt linnades, amā jemīņ Rīgõs ja Vǟntas.
Taļīd eit tijāks ja perri immõrgouț, kus amād kilād rõkāndiztõ līvõ kīeldõ, lakkiz vȱlda.
Līediz līvlizt azmõl tuļtõ pakānd lețlizt ja ni kilūb Līvõd rāndas jemīņ lețkīel.
Paldiņ amā jemīņ līvlizt jelābõd Rīgõs, Vǟntas, Kūolkas ja mūšis Lețmōl.
2011. āigast rov luggimizõs Lețmōl pidāb ēņtšta līvliztõks 250 rištīngt.
Tämpõ līvõ kēļ um lieudtõd UNESCO mǭīlma ädāgtõd kīel nimkēras.
Mǭdsõ um set rōz iļ 20 rištīng, kis võibõd līvõ kīelkõks rõkāndõ.
Nänt siegās āt ka kuolm sīe rǭntõ autortõ.
Sīepierāst võib kītõ, ku, laz kil līvõ literatūr um luggijizt lugdõbrōntõz, se um amā sūr, až tǟdõl tǟdõl kēratõbõd līvlizt ja līvõ kīel mūoštajizt.
Līvõ kīel ja kultūr tulmizt ja tǟdzizt ātõ pǟgiņ kougimizt, až võiks nägțõ tämpiz līvlizt ja līvõ kīel mūoštajiz lug pierrõ.
Līvliztõn um vȯnd tǟdzi roll Balti Region istōrijs ja tämpiz lețkīel ja kultūr suggimižis.
Tämpõ um pǟgiņ nēḑi, kis sugõbõd līvlizt kädst, tundtõb Lețmō kēravīțõd, kubbõtulijizt, kuņštijizt, valdmīed ja munt intelektuālõd vailõ.
Pierrõ kīel ja mǭ kǭtõmizt līvlizt at vȯnnõd eitõd eņtš mõtkõd ja vīļa vȱidajitena – se um äbțõn līvõ kīell ja kultūrl tämpizpǟvan pīlõ.
Um tǟdzi, ku pigā 200 āigast āigal līvlizt ātõ kultūr pidāmiz kūoral kazāndtõn ka eņtš tämpiz kultūr.
Se um ūdõn īdtõluggõ īdskubs līvlizt nōvõd, lețlizt ja ēstlizt kultūrkõks.
Se nägțõb, ku līvlizt äb ūotõ tǟdõl piddõnd äb set eņtš kīel mūoštamiz ja prațțimiz, bet kazānd ka eņtš kērakīel ja ūd kultūrtradītsijd, mis āt tämpizāiga līvõ lūoltijizt, kuņštijizt, komponist ja munt lūomijizt tīed sizāl.
Līvõ literatūr alīzt
Ežmizt līvõ kīel sõņḑi um lieudtõmõst jõvā 13. āigastsadās kēratõd Henriku Līvõmō kronōsõ, mis um tǟdzi dokument līvõd ja amā Balti Region istōrij tuņšlimizõl.
Ežmizt tekstõd līvõ kīelkõks saitõ druktõd ilmselt jõvā 16. āigastsadās.
Sīegid amā sūr jag jedmõl 19. āigastsadā sidāmtõ ulzõ andtõd līvõ kīel tekste um kēratõd galvenokārt nemē kīel nägțõbõd, mis iz ūotõ mõttõltõd līvliztõn eņtšõn, ka 1863. āigasts Londons druktõd ežmizt līvõ kīel rōntõd – Matteus evangēlium Kuramǭ līvõ kīel lǟnd ja idā murds.
Ežmi kūoḑõn līvliztõn mõttõltõd rōntõ vȯļ ka Matteus evangēlium tulkõm, mis tei vaļmõks jedmõl nimtõd tulkõmõdõks ja tuļ ulzõ 1880. āigasts Pētõrburgs.
Ežmizt līvõ kērakīel kēratimiz nägțõbõd sīegid ātõ sindõn jõvā 19. āigastsadā sidāmõs, ku līvlizt jūr tuļd Pētõrbūr akadēmõd Anders Johan Sjögren ja Ferdinand Johann Wiedemann.
Nänt tīedõd ežmi līvõ kīel grammatika īdskubs kīel nägțõbõks ja līvõ- saksā-līvõd sõnārǭntõks tuļ ulzõ 1861. āigasts Pētõrburgs.
Tuoiz kīel nägțõbõd vail – vanasõnad, rovlōlõd, muinizt ja prațțimiz nägțõbõd – āndiz ulzõ ka Jāņ Prints ja täm pūoga Pētõr Prints kēratõd lūold, mis sait ka ežmizt nägțõbõd līvõ kērakīelst.
Jāņ Prints vaņīmi vȯļ līvõ kalāmīez ja kēratiji Pizā kilāst, kus ta set āigastõ pidīz ka kīedõd amātõ.
Pierrõ īrgiz ta jellõ Vǟntas, kus ta paņ alīzt Vǟnta pagāstõ Ostgals, ikš Vǟnta tänavatest – Prinču iela – um nimtõd Prints aim auks.
Jāņ Prints jelīz Vǟntas igā lopāndõks sǭņõ.
Ta vȯļ andtõb kīelmīez ja kēratiji.
Sīe pǟl ātõ nei täm lūodõd līvõ kīel uudissõnad, mis ta paktiz mȯlmõdõn jedmõl nimtõd Pētõr uurijizõn, nei īž ka täm kērad sīeāiga Lețmō publitsijõs.
Jõvā jedmõl Sjögren ja Wiedemn tulmizt Jāņ Prints vaņīmiz vȯļ kēratõn setmiņ kēradõ lețkīels ja līvõ kīelkõks.
Ta vȯļ tīend ka mingizt tulkõmt.
Jāņ Prints vȯļ mõtlõn, ku tulbizt kazāmõdõn um āndamõst jeddõpēḑõn knaš, pūdõz ja rikāz līvõ kēļ ja nägțõmõst, ku līvõ kēļ um seļļi īž kultūrkēļ kui mū sūŗim Eirōp kēļ.
Visticamstiz sīepierāst Jāņ Prints kēratiz eņtš ežmizt līvõ kīel lūolidi ja tei ka ežmizt tulkõmidi.
Jāņ Prints vaņīmi um tǟdzi ka lețkīel literatūr pierāst.
Täm lețkīels kēratõd lūolrǭntõ Miermīed pivād lould ja pǭmizt, mis ta kēratiz eņtš vaņīmiz pūoga Jāņõks, sai ulzõ andtõd 1845. āigasts Miitavis agā Jālgabs.
Se vȯļ tuoi oriģināllōlõd kogum lețkīel literatūr istōrijs.
Luggõs Jāņ Prints jemīņ kui 170 āigastõ tāgižpēḑõn kēratõd lūolidi, võib set imtõ iļ sīe, až tämpizpäuvizt āt täm kȭlbatõd kīel suggimizt, až mõttõltõd āt täm lūol bīldad ja ritm.
Täm tekstõd panbõd mõtlõm iļ sīe, ku istōrij vȯlks võinud vȱlda ka mõitiz.
Až Jāņ Printsõn vȯlks vȯnd võimi sōdõ tieutõ iļ kultūr jelāmiz äb set kalāmīed kilād mǭīlmas, bet ka mūšis, siz ta agā võiks sǭdõ tǟdzizõks ja õldzizõks 19. āigastsadā kultūrpierāndõksõks peale Lețmō ja Baltimaade ka amā Eirōp sižāliz.
Līvõ literatūr 20. āigastsadās
Līvõ literatūr īrgiz kierdõ kazzõ pierrõ Ežmizt mǭīlmasuoddõ, ku Eirōps vȯļt ūd pǟl levinud 19. āigastsadā rovromantism mõtkõd, ja pierrõ sūrd impērijõd kubbõkuoddõ sugīz set ūži valdõkši.
Ku Lețmō, Ēstimō ja Sūomõmōd īžpīlijizt valdõdõks kazīztõ krīevõ impērij dūrist, siz līvlizt sait sīe immõrgouț istōrij tǟdziz jags tegīž tǟdõl pandõd sidāmõks.
Erilist tǟdõlpanmizt līvliztõn paņtõ Ēstimō ja Sūomõ tieudmī ja kultūrtegelased.
Nēḑi mudžtiz mõtkõz sūomõ-ugri kēļi rõkāndõvatest sugližist jemīņ indoeuroopa kēļi rõkāndõs Eirōps.
Nänt tuņšlijizt ja lūojizt tīemiži se īž ka vizāstiz, ku munt sūomõ-ugri rovdkõks sōmõdõks ja ungārliztõks vȯļ sīel āigal tuņšlimizt ja tīemizt lǟlamtõ, sīepierāst ku ne vȯļt īenõd vastloodtõd Nõukogude Īt.
Nei sugīz set Sūomõmō ja Ēstimō tieudmīõn äkīstiz sūŗ interesōr iļ līvlizt, ne īrgizt tīedõ līvlizt tuņšlimizõks ja tigtimizõks, nei īž ka sūomõd ja ēstlizt tigīzt sūrdõ līvõ kīel ja kultūr vȱidamiz kǭļõkši.
Ežmizt ja tǟdzizt ne tuņšlimizt, kis siz tuļtõ Līvõ randõ, vȯļtõ sūomõli Lauri Kettunen (1885–1963), Tartu Iļīzskūol lǟnd miersoome kīel profesōr ja 1938. āigasts ulzõ andtõd līvõ-Saksāmō sõnārǭntõ tēji, ja ēstli Oskar Loorits (1900–1961), Lauri Kettunen tuņšli ja amā obbõm līvõ folklōr kuoŗr ja tuņšli.
Jõvā ežmiz ekspedītsij āigal 1920. āigasts līvlizt kilāši mȯlmõd tieudmīzt īrgizt lisaks līvõ kīel ja kultūr aine kuoŗtimizele rõkāndõ iļ sīe, ku līvliztõn vȯlks panmõst jemīņ tǟdõl eņtš viļļõ, mis um pidāmõst ja kazāntõmõst.
Sīepierāst ne äbțõnd lūodõ ja jellõ līvõ kultūrelu, lūodõ loul kūoŗidi ja ežmizt līvõ sotsiāliz kõrdõlpanmiz Līvõd Īt, äbțõnd līvõ kīel optimizõl skūoliš jt.
Ikš nēšti amā tǟdzižist tīest vȯļ līvõ kīel tekstõd publitsīerimiz võimiz lūomimi.
Jõvā 1921. āigasts āndiz Lauri Kettunen ja Oskar Loorits ulzõ ežmiz līvõ lugdõbrōntõz ja īrgizt seļļiži lugdõbrōntõkši ulzõ andõ 1926. āigast sōņõ.
Lugdõbrǭntõzõs sai andtõd ulzõ ka līvlizt eņtš lūodõd lūold ja nīžõd, īdskubs rovlōrlizt tekstõd ja kēradõks.
Ne rōntõd ja pierrõ ulzõ andtõd kūkēra Līvli (1931–1939) sai līvõ literatūr kazāntimiz mediaks, kus suodāvaitāigal saitõ eņtš tīed ulzõ kītõ nei jedmilizt kui ūd līvõ autorid.
Um kītõmõst, ku amā populaarsem literatūr žanr um līvõ literatūrs vȯnd lūol.
Se um mȯidõb, ku lūoltimizt līvlizt nōvõd ātõ alz vȯnnõd tǟdzis kūožõs.
Pandõkst um kievām ulzõ kītõ, ja lūol tīe vaļmõks tīemiz pierāst jemīņ kulub veitim aigõ kui prosa kēratõm.
Se vȯļ tǟdzi ka setmiņ līvõ autorõd pierāst, kis vȯļtõ amā jemīņ kalāmīed ja sidtõd argipǟvan jemīņ aŗŗi ja võrgidi kui sullõ ja papīerõks.
Amā tundtõbm sīeāiga līvõ kēramīez vȯļ Kōrli Stalte (1870–1947) – lūoltiji, tulkiji, līvõ kultūr vȱidaji ja kazāntiji.
Stalte vȯļ ka 1923. āigasts pūojtõd Līvõd īt ežmiz jūodiji.
Ta vȯļ ka kūkēra Līvli tuoimiji (1933–1939) ja tulkiji, kis tulkiz līvõ kīelkõks ka ūd testamentõ.
Amā jemīņ Stalte um kuoŗŗõn tundtõbõks eņtš īlmaliži ja vaimliži līvõ lūolidi.
Stalte īrgiz kēratõ jõvā jedmõl Ežmizt mǭīlmasuoddõ.
1920. ja 1930. āigastiš ta vȯļ amā ustõbm līvõ lūoltijizt ja ežmiz, Tallinnas ulzõ andtõd līvõ kīel lūolkub Līvõ loulõd autor.
Eņtš lūomõs Stalte amā jemīņ kīeriz iļ līvõd argipǟva, ta vaņtliz iļ līvliztõn tǟdzizt patriootlizt ja ka vaimliži kizzimiži.
Sīegid täm lūold āt setmiņpūoļizt, nänt siegās ātõ nei īdkõrdizt rovloudtõd lapst lūold kui ka pīentizt kudizt pūogad.
Stalte um īžkist tǟdõl, ku pǟgiņ täm lūolidi um sindõn loultekstõdõks līvõ loul kūoŗõd pierāst (ta um ka līvõ himn sõnād autor).
Nei īž võib kītõ iļ mūnda tuoiz līvõ lūoltijiz.
Lōlijizt āt saggõld veendunud, ku lōlabõd rovlōlõd, laz kil um tuodāli nänt loul tekstõd kēratõn mingi tundtõb līvõ lūoltiji.
1930. āigast lopāndõksõl kēratiz Stalte līvõ lugdõbrōntõz kežkēra, mis sai ulzõ andtõd rǭntõna set 2011. āigasts, ku vȯļ rovdvaidliz līvõ kīel ja kultūr āigast.
Sīes rōntõs lieudtõbõd Kōrli Stalte lūold võib piddõ tǟdzizt līvõ literatūr nägțõbõdõks.
Nei īž võib kītõ ka Stalte kēratõd munt lugdõbrōntõ tekstõd, mis kil īrgandõksõs vȯļt mõttõltõd lapstõn, bet nägțõbõd pasouļtõ nei jelābiz ja tuodstiz jõvā ja knaš līvõ kīel abil, ku nänt lugdõb āndab tuod rīemõ jegā līvõ kīel mūoštajizõn.
Lōlamižis um nǟdõd argipǟvali Līvõd kilās ja mūšis.
Ežmizt līvõ proosapalād sīegid tuļtõ ulzõ jõvā rōz jedmõl, kuolmõndõs līvõ lugdõbrōntõs (1923).
Sīe tei vaļmõks August Skadiņ ja lugdõbrōntõz ulzandimizt tigtiz Eesti Karskusliit.
Skadiņ sai rǭntõs ulzõ andtõd set karmlizt nīžõ, mis ta vȯļ īž kēratõn.
1935. āigasts Sūomõs sai druktõd Pētõr Damberg tīedõd jemākīel lugdõbrōntõz skūol ja kuod pierāst (Emakīel lugdõbrōntõz skūol ja kuod pierāst), mis sugīz eņtš āiga īd tǟdzižist līvõ kīel ulzandõksõst.
Iļ tulkõmõd lugdõbrōntõs ātõ lieudtõbõd ka līvõ kēramīed kēratõd lūold ja nīžõd, nēšti jag um Damberg īž kēratõn.
Pētõr Damberg vȯļ väggi tǟdzi pärsõn līvõ literatūrs ja ūdiz kultūrs.
Ta vȯļ strōdõn setmiņs jags, kēratiz ja tulkiz līvõ kīelkõks lūolidi, kuoŗtiz ja tulkiz līvõ folklorõ, kazāntiz līvõ kērakīel, nõvtiz līvõ kultūr ja kīel tuņšlijiži, jaggõ võtīz setmiņ sõnārǭntõz, nänt siegās um līvõ-läti-esperanto sõnārǭntõz.
Ta pidīz illõ līvõd kultūrelu Nõukogude okupīerimiz āigal.
1930. āigastiš Pētõr Damberg Jālgab opātijizt seminārõs jaggõ võttõnd ka kūkēra Līvli ulzandmisel.
Amā jemīņ kēratiz Pētõr Damberg lūol.
Täm lūol lūomõn āt iseloomulikud avar kīel kȭlbatõd ja setmiņkilālizt sällõmt.
Ta um kēratõn ka set eņtš mǟdõltõkliži nīžidi, mis võibõd arrõ jõvād līvõ proosa nägțõbõd hulka.
1967. āigasts Damberg tei vaļmõks ūd līvõ lugdõbrōntõz kežkēra.
Sīesõ ātõ lieudtõbõd ka Nõukogude āiga sotsiālistlizt realism nägțõbõd, mingizt äb līedat munt līvõ ulzandõkst.
Kǭd suodā vaisõ jaggõ võttõnd pigā amād līvõd kultūrtegelased ka līvõ literatūr jelāmizõs – nei radikāli lǟndlīvõd lūoltiji Uļi Kīnkamäg (1869–1932), kis sai Lețmō vizāstõ eņtš patriootlizt, līvõ natsionāliztõ pāinatõs uskijizt pierāst ja kis sīepierāst vȯļ tieudtõb ka Lețmō publitsīerimizõs levinud nikārtõks Līvõd kēņig, nei ka Līvõd Īt amā obbõz jūodiji Didrõk Vālgamō (1884–1968), kuņštnikā Jāņ Belt (1893–1946) ja päp Edgar Vālgamā (1912–2003) ja setmiņ tieudmīzt, nei īž ka Lauri Kettunen ja Oskar Loorits.
Lugdõbrǭntõzt luggõs vȯļ amā tīetõbm āiga līvõ literatūrs kūoḑõn suodāvaitāiga.
Sīegid, nemē nägțõb Pētõr Damberg tīemi, līvõ kēravīļa lūomimiz īrgizt tīedõ ka pierrõ Teist mǭīlmasuoddõ, laz kil sīe ulzandimiz võimizt siz vȯļtõ tundtõb kȭrdalizt.
Mūnda autorõd, näiteks Alfon Berthold (1900–1993) ja Poulīn Kļaviņa (1918–2001), lūold ātõ andtõd ulzõ ka Ēstimō tieudmīlizt ulzandõkst.
Sīegid amā sūr jag sīel āigal vaļmõks tīedõd kērad ei kežkēraks.
Ku Lețmō ūdiz eņtš īžpīlimiz, jelīztõ ūd pǟl līvõ kēravīļa ulzandimizt.
Lețmō um mäd izāmō
Iļ vabām võiksliztõ īdskubs lețliztõks ka līvlizt, nei jennõ kui nēḑi vȯļ.
Sīepierāst mäd izāmō um mäddõn ārmaz.
Lețmō pǟjālga um Rīgõ sūr Väina joug kūoltas.
Sǟl um vald vǭļikš.
Pids Väina jougsõ broutšõbõd kuoigīd ilzõ Rīgõ sǭņõ.
Ne tūobõd kōpõ vȭrõmǭld ja tūobõd Lețmō kōpõ vȭrõmǭdõ.
Vēna pǟl tulbõd ka suodākuigīd, mis kāitsõbtõ Lețmō miernaidõ, kus mēg, līvlizt, jelām.
Rānda
Mēg jelām miernaigās līvlizt kilāši.
Rovd mõtsā, siņņi mier ja vāldad jõugõ kȭnkad attõ ne, mis mēg täs jegā pǟva nǟmõ.
Mit kuskiz mūsõ lapstõn äb ūo nei jõvīst spēļõmõst kui vālda rānda jõugõ pǟl.
Sǟl võib kuoŗŗõ ka rānda kǭridi.
Mūndakõrd nēḑi um rāndas väggi pǟgiņ.
Polākõd viedābõd piedāg kūoŗstõ kuoigīdi, panbõd näntõn pīeld pǟlõ, pīeldõn vizāstõb papīerst puŗŗõd ja laskūbõd nänt vied sizzõl.
Tūļ ajāb kuoigīd rānda aigāst jarā, kuņtš ne tulbõd mǭlõ, kus lāinõd nänt immõr ajābõd.
Ku set tǭb, võib lǟdõ mierrõ ka sullõm.
Sūrd rovd võibõd päzzõ peldõs iļ tuoiz, mūndakõrd ka iļ kuolmõndiz lețškīela.
Lapst äb sǭtõ tūoizta lieggõ sǭņõ, sīepierāst ku jovāvait um jõvā iļ tõvā.
Tuoiz jūomvaisõ vež um jovām äbku alli jūomvaisõ.
Jõvā āigaks võib tuoizpūol mīerda nǟdõ Sǭrmǭdõ.
Vālda Saaremaa tultorn sīegid pigātagā alz pāistab.
Pids mierstõ broutšõbõd kuoigõd, ja kalāmīed lǭjad attõ nǟdõb kil mierrõ lēmizõs, kil randõ tuldsõ.
Kalāmīed vejīzt mierstõ amā jemīņ lešti, siggõ ja brēțliži.
Mūndakõrd rāndas võrgõd sizāl attõ ka sūŗimizt kalād, nei ku menka, sigā, lašpõr ja mū.
Mäng
Rāndas mēg lǟm,
randõ tēg lǟtõ,
randõ lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Mierrõ lǟmõ mēg,
mierrõ tēg lǟtõ,
mierrõ lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Rāndas mēg lǟm,
randõ tēg lǟtõ,
randõ lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Kuoigīd mēg lǟm,
kuodāj lǟd tēg,
kuodāj lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Kievād
Kievād at rāndas obbõd.
Siedā tīeb mier jei, mis āndab kilmõ.
Ku kievād um agā kõrd jūsõ, siz ta um ka knaš.
Līvlizt mõtlõbõd, ku nei knaš kievād ku rāndas, äb ūo mittõ kuskõs.
Pajdõn ja remmelgõdõn at urvad.
Õunatarās ēdrikšõbõd pūd, mis immar sudtõb mied vȯtšõbõd miedlinkizt.
Täs ja sǟl līndabõd päkād, toņkurg pīlõb īd jālga pǟl eņtš piezās, kēmi sadāb ja amā mõtsā kilūb lindlōjastõ.
Jougõd ja ūrgad attõ vietā tǟdõd, ja ne jūokšõbõd kierdõ mier pūol, mǟngabõd vȱlgõd pǟl.
Kalāmīed võibõd tegīž mierrõ lǟdõ ja lūomidi ajābõd tegīž kōŗapainõd.
Sīe pǟva ȭdõn, ku nīemõd attõ ežmiztkõrd kōŗal vȯnnõd, ētab nīemõdõn vietā, laz nīemõd āndagõd jemīņ semḑi.
Kǭŗapabbõnd ētabõd vastõ.
Sīestõ võtāb jaggõ ka lapst, ja sīe ȭdõn mitikš äb rījõ, ku lapstõn at ǭrõnd kažīzõd.
Pǟva tōla tīed irmstõ jarā lǟnd,
vȭrõl mōl kalāmēḑi peislõs kǟnd.
kievād ta tuļ tegīž mäd jūr tāgiž,
tuldsõ ta um tästā vāgiž lum jarā ajjõn.
Alā tallõ kilmõ, jarā lǟnd jei,
Kui kōgaz set nǟb, siz mier ni īeb vāldiņ.
Kalāmīed ni tegīž mierrõ võrgõd ētabõd,
täuž kaļḑi ne pierāst ka viedābõd.
Lǟb mierrõ, tuldsõ randõ näntõn äb un se,
ku tuoi näntõn vejmizāiga tīe pǟva.
Sõvvõ
Ku Jǭņpǟva um jūsõ, siz um ka sõvvõ.
Jǭņīezõ rovzt lǟbõd randõ.
Sǟl um sǟl ikš vanā lǭja immõr kīerõd, mingizt kūjad pūd kubbõ pandõd ja näntõn panāb tuļ tutkāmõ.
Loungõb jǭņliži, agā lețkīels.
Perīz āigal mūndakõrd kūlõb mingizt ǭrastiz loulõ ka rāndakīels.
Pierrõ Jǭņpǟva tulāb ildīņ sūr lǟlam tīeāiga - āinaāiga.
Ne, kīen āt nītõd kougõn, äb sǭ sugīd jegā ȭdõn kuodāj, bet īebõd saggõld ka sīņõ īem.
Sõvvõ tulbõd linād randõ jelām, laz võigõtõ miersõ sullõ.
Kalāmīedõn ni īrgõb amā sūr liestād akkõmi āiga.
Vanāst kalāmīed vīžtõ vadā kīedõd manuāli ulzõ, paldīņ kīedõd attõ agā pǟgiņ pitkād ja jamdid, ka liestād īž at pǟgiņ sūŗimizt, sīepierāst kīedõd ni viedābõd ulzõ motōrpǭdõks.
Sigžõ pūol sõvvõ mierrõ tulāb ka jõvā kilg.
Set ku lem āigal nēḑi väggi äb vejjõ.
Sūr lušt tīeb lapstõn sõvvõ se, ku ne võibõd lǟdõ maŗŗõ kuoŗŗõm ja sīemõm.
Valmis um jõvā nei mōškõd, mustād kui ka vaŗīkõd.
Pešlinki loul
Kūldigid, lapst, ma kītõb täddõn ni, ku lōlab kēmi:
ta lōlab: „Tuļpuțkõz!”
ta lōlab: „Vaŗī!”
ta lōlab: „Vǟita, tūllip!”
ta lōlab: „Vīt, vait!”
ta lōlab: „Vidiit, tūllip, vidiit vait,
vidij, tūļik, vidijvait,
vidizt tūļik, vidizt vait,
tsirr!”
Sigžõ
Ku vīļa um vaļmõz ja nītõd, īrgõb sigžõ.
Pǟvad īebõd lītõrõks ja īed īebõd jo pitkāks.
Toņkurg um eņtš piezā pǟldõst jubā amūstiz jarā kaddõn ja ka lōlajiži äb ūo jemīņ kūlõmõst.
Ne attõ amād mäd jūst jarā līndizt lemmõz mǭ pǟl, kus äb ūo lūnda, äb kilmõ.
Mõtsād at vāgiž īenõd, set varīkš krǭkšimizt um kūltõb ja siedā ka amā jemīņ ȭdõgiņ, ku ne pardõs immõr līndabõd, vȯtšõs kūožõ, kus pūd lețlizt īezõ maggõbõd.
Kalāmīedõn um tund amā sūr vejmizāiga.
Ne tūobõd randõ kil kilā, kil siggõ.
Rāndas jagtõb tīedõ amā pǟvaks.
Ku võrgõd attõ pūdõd, siz lagtõbõd ne vabād pǟlõ, kust kalāmīed - īž kierdõ sōnd sīedõ - ne võtābõd tegīž mōzõ, laz ne võigõtõ kubbõ siddõ ja mierrõ eitõ tegīž.
Õigiz ja ka mier vež um kīlmaks sǭnd, sullõ äb sǭ jemmitõt mitikš.
Ku võrgõ pūdõndõn sūormõd kīlmabõd, ne tīebõd rāndanaigõ tul, mis paiz pǟl kežži peislõ või īž lemḑi sǭdõ.
Rovz rūoikõbõd mǭdõ ilzõ, laz vȯlkõ vaļmõks ūd kievādkiv pierāst.
Ja ku naggõrd attõ võttõd, kīlmab ka mǭ vizāks, miersõ sugūb jeinõ, siz jei ja tǭla um kädsõ.
Jemākēļ
Rāndakēļ, min jemākēļ,
Pivā minnõn um sin ēļ.
Kīen unūb rāndakēļ,
unūb ka jemā sõnnõ.
Rāndakīels rõkāndizt
vanād amāt rāndalizt,
rāndakīels lōliztõ lōlidi,
jumālt pōlizt.
Rāndakīeldõ mēg rõkāndõm,
sīest ku siedā ārmaztõm.
Ūom nei ku mäd izād:
līvõd nemē kivīd vizād.
Tōla
Kīlma ja lūnda um mäd, līvlizt, rāndas jedmõl joudõ set ǭrastiz.
Ku Taļšpivād eņtš kūzõdõks, kīndõrdõks ja jõvād lapstõn mõeldud āndõksõks um piddõz, siz īrgõb tōla.
Āiga īeb kīlmaks ja sadāb lūnda.
Rattõd attõ ni vǭŗ pǟl pandõd ja amād broutšõbõd pids valdõ lūnda kekīd ja sǭņõdõks.
Vaildõ, ku kilās sȭidab, sidāb õbdiz tarā jūrõ ka kīela, mis tǭla āigal kōgaz kilūb.
Tallõ lapstõn um lēmõst skūolõ ja sidāmõst oppõm.
Ku skūol tīe um tīedõd, siz um āiga lǟdõ ulzõ spēļõm, kǭļõ lum vōdõkši tõvāld ja tīedõ lummommõ.
Pitkā vȯrābõd võibõd ka uļļiztõks broutšõ, ja piškizt kelgõdõks võib mägstõ mǭzõ laskõ, nei ku tūļ kūorši tigūb.
Mier katāb jeikõks ja saggõld um kūldtõb jeimurdiji tutīļimizt, ku ta mūḑi kuoigidi leb jei jūondõb.
Ku um īžkiz kīlma tōla, siz um kuoigõn paikõl īemõst, siz äb sȭita ka veggi jeimurdiji jemmitõt äbțõ.
Amād vȯdlõbõd kievādtõ ja päuvõ, mis amā lum ja jei jarā sulāks.
võikslõmi
Kirāndõksõks
joudõ kǭļõbõd, -
kiršt pīlad lum vōjkõks
pǟva katāb.
pīla vaildõ pǟva
tegīž sōtõb pǟva.
Se tīeb, ku īeb vež
set lum vōļikšõb.
Pūoj kird tūļ,
ku vīb pīla jarā,
pǟva pāistab
iļ täm võikslõ.
Pǟva ōļaks tīeb,
mis vel um lūnda.
Päva īeb vōjkõks,
kiršt kadūb jarā.
Uņvanā
Kōgiņ mõtsās vȯļ unvanā kuod.
Sǟl vȯļ tämmõn sūr tūļik, kus ta ūomõgst ȭdõg sǭņõ jovātiz pīentizt ūnda.
Ȭdõn võtīz unvanā sūr kuoțīdtäud jȭgța ja lekš lapstõn ūnda tūom.
Tuļ Karl läb alā ja vaņtliz - nei obbõ āiga jõvā, agā pȯis vel spēļõb pȭrandõl!
Võtīz kierdõ kuoțstõ jõvā kǭmaltäud uņ ja viskīz leb läb pȯisõn silmõ.
Ni pȯiškiz sīlmadǭrõn sai lǟlamõks ja uņ īrgiz sīlmad nūrkas kõvvõ.
Ku jemā siedā neiz, kītiz ta: „0i, unvanā, sa lǟd mäd Kǭrli pȭrandõl maggõm.”
Jemā võtīz pȯis sillõ ja vīž ta lovā pǟl.
Agā unvanā astīz pitkād samūdõks jeddõpēḑõn, lekš uņ vīdõm ka muntõn lapstõn.
Miedlinkizt
Sūrd īrõd, piškizt īrõd,
tūogid lapsõn ūnda leb tubā,
leb kamer,
leb ǟlga pästā.
Mis ma tämīezõ neiz
Vȯļ sidāmi, ku uņ lekš jarā.
Amād magīzt.
Ma kūliz tuoiz tubās rõkāndõ ja kiļštõ.
Ma astīz lovāldõst ulzõ ja lekš vaņtlõm.
Ma pīliz salliz uks vaisõ.
Ja mis ma neiz!
Leen nukā ja jemā kaffekīņ pidīzt kǭzgõnd.
Abõn vȯļt papīerst rūožõd rīndas ja nukā pidīz kaffekandõ sangast vizzõ.
Amā pȭrand vȯļ kǭzgõnd täuž.
Padā ja pan tei kǭdkȭrdiņ muzīktõ, munt amād daņtšõnd.
Tulgõd kīerizt pudrunkõks, izā vil sōpkõd kīskizt ǭjrobīks.
Amād lekštõ sieggõm labā jālgavaldõ daņtšõm.
Kaffezt ja riek glǭzõd vīerizt nemē lāngakīela īdst sāinast tuoizõ.
„Alā tīe nei jen märrõ!” rīḑļiz vanāǟma, kuolmjaļgi raj.
„Perīmīez sōb virgõ, siz um lušt lebbõ.”
Agā siedā brīdõ mitikš iz pan tǟdõl.
Nei kōgiņ ne nagrõbt ja daņtšõt, kuņtš ikš kaffez ailiz tsukkõrztkõks kubbõ.
Kaffezõn tuļ kūora pǟldõst jarā ja tsukkõrz rūož sadīz immõr.
Amā tsukkõr vȯļ pȭrandõl laigāld.
„Kas ma iz kīt!” rǟkiz vanāǟma raj.
Amād ädāgizt väggõ jarā ja ailizt jegāikš eņtš kūožõ.
Ma pugūb tāgiž lovvõl.
Jemā ūoņdžõl mõtlīz, ku rattõd at siedā pa slikțõmt tīenõd.
Taņts, taņts kaņts
Taņts, daņtšõs, puțkidis,
daņtšõ, daņtšõ īdstīd;
Taņtlõs kubs linādlūd ädāgõks,
daņtšõ, daņtšõ īdstīd!
Jegā pǟva um pivāpǟva,
Jegā pǟva um daņtšõpǟva,
Eggiļ daņtšõd, tämpõ daņtšõd,
daņtšõbõd, daņtšõbõd īdstīd:
Ūoņdžõl neiīž tegīž daņtšõd,
Taņts, taņts kaņts,
Summõz.
Valter Lang: Vāldasoome–balt kontaktõd arheoloģiski ja kīellizt tieutõd pierrõ.
Īrgiz miersoomūd ja idāpūolizt vāldad sugõd kōlizt ja ležgõlizt kontaktõd tuoimõbõd nänt kōds īžkiz kīelsõ jaggõ võttõnd gruppõd materiāliz ja vaimliz kultūr (sh kīel) lebbõ kazāmimiz.
Pandõksõs ātõ lieudtõbõd mingizt interesīertõd sidūd abu grupu kultūrs, kōļõs kīel kontakte sēļţõ ja nägțõ arheoloģiska skaitļikšõks.
Amā ežmõks mingiz vālda täpīņtõd sõnād ātõ semantistiz sidtõd alīzlōjameresoome kīelkõks, laz loptāntõg nänt täpīņtõd āiga ja kūož.
Sīe pierrõ nägțõb ležgõlim amā intensīvliži, nūoŗimas bronzasāigas suggõn kontaktidi, analüüsides ka võimizt tuletada läänemeresoome Kalev/Kalev nim vālda sõnāks kalvis/kalējs mõtkõks “sepp”, mis autor ežmizkõrd pūojtiz īds eņtš jedmiliz ēsti kīel kēras (Lang 2012).
Se tīemi perīzõks vīb ulzõ bronzas ja īžkizt bronzasvõrgõd vaļmõks nänt īž sepād agā kalvad pūolst, nei īž ka näntvõrgõd kȭlbatõbõd upāntimizõl ja maksimizõl.
Pētõr Kallio: istōrij fonolōgij alīzlōja miersoomst alīzlōja sǭņõ.
Pandõkst nägțõb katse rekonstruīerõ iļ pǟmizt īeld vaitijizt immõr hronoloģiska tǟdõlpǟva miersoome ja alīzlīvõd kīel vailõ.
Sīe tuņšlimiz kūoral ātõ alīzliivi fonēmijd sällõm rekonstrukcijud, mis jedmilizt ulzandõkst āt vȯnnõd fragmentārizt ja iniciatīvõd.
Perīzõks paragrafs īdtõkabāl debatīerõb iļ sīe, ku ja kus rõkāndiz līvõ alīzkēļ jedmõl, ku se jagīz Kuramǭ ja Salats līvõ kīelkõks.
Patrick O’Rourke, Karl Pajusalu: Līvõ līndid ēstlizt mūrdabõd.
Pandõks iļ kīel uudūd, mis āt iseloomulikud nei Kuramō kui Salats līvõ kīelõn ja āt suorantsõ tundõbõd ka ēsti murās.
Vaņțlõbõd fonoloģiskas, morfoloģiskas ja morfosyntaktilises līnijas.
Ne kīeltõkst ātõ jemīņ Lääne- ja Edela-Eestis, īžkist Ēstimō ja Lețmō paldīņiz lǟnd rubīž ležgõl.
Amā jemīņ levinud līvõ līndidi võib piddõ lǟnd lǟnd miersoome eņtšvīți kazāntimizõks, až ne mõitõkst äb ūotõ lūodõd kontaktõdõks germaani ja vāldad kīeldkõks.
Sīegid jedmõlli līvõ kīel ala kūoḑõn ležgõl tundtõb līndid āt tulktõd līvõ kīel alīzõks lǟnd-eesti ja salu murdrakus.
Kristi Salve: Salaja Salats leb: Ēstimō regilaulõd kūožsõnād, mis āt sidtõd līvlizt azūmõdõks.
Pandõks vȯtšūb vastūkst kizzimizõn, või ēsti regilaulās ātõ viited līvliztõn.
Sīes kēras ātõ lieudtõbõd setmiņ mōd, jougūd ja jālgabd nimūd.
Kuramǭ nim nägțõb väggõ populaarseks; se nägțõb sīegid setmiņs konteksts, mis saggõld āt sǟdõd allitertsij pūolst.
Tūļ Tuisk: Līvõ kīel īeltimizsüsteemi ja īeltimiz pūojlīnidi.
Sīes paragrafs um lieudtõmõst iļ līvõ kīel īeltimissüsteemi.
Kuramǭ līvõ murd pierāst um amā sūr vait idā ja lǟnd līvlizt vailõ, nei īž nemē sidāmlīvõd – Īra – um üleminekuala.
Tämpõ līvõ kērakīel alīzõks um Kuramǭ idālīvõd murd.
Pandõksõs um lieudtõmõst līvõ standarta īeldõ, paralēlelt ulzõ ka mingizt mūrdamizt.
Vokaalidi ja konsonante nägțõb īžki.
Sīe pǟl āndab iļvaņtlimiz iļ līvõd prosōdimiz sällõm.
Līvõ kēļ um lǟnd miersoome kīel vail mūndas unikālis vȯlmis, sīepierāst ku kīelsõ ātõ autōrdijizt lețkīelst.
Tegīž kui munt läänemeresoome kīeld, līvõ kīelkõks ātõ kildzizt vagād ja frikālizt, mis võibõd nägțõ ka pitkād geminātõd.
Nei īž līvõ kēļ um interesīvs lītizt ja pitkād monoftongõd, diftongõd ja triftongõd rikūz pierrõ.
Tiit-Rein Viitso: Essiiv līvõ kīelkõks.
Līvõ kīelsõ um piški set kūožidi agā aigõ väljendavaid sõnāvormidi, mis mõitiztimiz pierrõ võib arrõ lǟnd miersoome essīvõks agā vȯļļid kȭrdalizt līvõ datāv formād.
Pandõksõs vaņtlõb nēḑi kizzimiži, kus? ja kui? vastātliži nim-, eņtšõm-, lug-, astām-, eļ- ja sǟlgasõnā vormidi, ja ka näntõn vastātliži kus? ja mis āigaks? ja kust? ja mis-āigast? kīerõd vormidi ja nänt vastidi, ja istōrij lǟnd miersoome kīel tubās.
Sīesõ ātõ lieudtõbõd sõnāvormõd, mis formālist vīțõ āt ītizt dațīļõn, bet mis āt kȭlbatõd eļ sõnādena dațīļst lūodõd kȭlbatimizvormõdõks, ja nänt kȭlbatimizvormõd.
Valt Ernštreits: Līvõ kīel sõnāvīļa rikastimiz metodes.
Pandõksõs um vaņtlõn līvõ kīel sõnāvīļa rikāztimiz vīžidi – kubbõtulmiži, lieppimiži, tultimiži ja tulkõm lieppimiži.
Um nǟdõb, ku nēḑi sõnāvīļa kȭlbatimiz võimizt um efektīvi kȭlbatõd jõvā amā tämpiz līvõ kērakīel suggimiz āigal, ja ūd sõnād tīemizõl līvõ kīelkõks ātõ suggõnd vizād tavad.
Nei um ūd allizt sõnād lūomõs panmõst tǟdõl āinagiz agā setmiņ kȭlbatõb jagsõ, nei īž ka allizt sõnād īžkizt sugõd, mis āt istōrij ģenitīv lopāndõkst või mis mȯlmõd jagūd āt kȭrdalizt.
Līndasõnād ātõ līvõ kīelkõks jemīņ sidtõd internatsionālismõdõks, mis vaitkīelks um lețkēļ, ja täpīņtõd sõnād āt kȭlbatõmõst līvõ kīel īeltimiz ja morfolōgij īpatnībām.
Väggi produktīvõd ātõ līvõ kīelkõks tulād, mis ātõ lūodõd sufiksõdõks, bet prefiksõd kȭlbatõm um vastõ jegāl kõrd vastõ levinud arrimizõn vizāstiz suorantõd.
Pǟgiņ ūži mõtkidi tulāb līvõ kīel tulkimiz laendõks, sīes īžõs võib eristada ka sūŗim tulkimiz laendõkst – ēsti ja lețkīel malli pierrõ lūodõd tulkimiz laendõks.
Līvõ kīel sõnāvīļa um tämpizpǟgiņ veitõ uuritud kizzimi, sīepierāst um tīe sīel alal jeddõpēḑõn tīemõst.
Renāte Blumberga: Līvõ kēļ 1930. āigast kēraiš: pilk āigakēra „Līvli” tuoimijizt kēravīțõn.
Pandõksõs nägțõb 1930. āigastiš ulzõ andtõd līvõ kīel āigakēra “Līvli” mȯlmõd tuoimijizt Aņdrõks Štāler ja Kōrli Stalte kērad sizāld sõnāvīļa nägțõbõdõks, ku ka seņtš kīel tuņšlimizõs veitõ kȭlbatõd ovātišt um lieudtõmõst ūži sõņdi līvõ kīel sõnāvīļa tǟtimiz pierāst.
sõnāvīļa nägțõbõd nägțõbõd iļ sīe, mingizt ūd ja vȭrõzt sõņḑi kȭlbatizt “Līvli” tuoimijizt eņtš kēravīț vaisõ ja kas ne sadābõd kubbõ perriz āiga amā sūr kērakīel ovāt – 2012. āigasts ulzõ andtõd “Liivi-eesti-läti sõnārǭntõs” – andtõd suggimiži.
Nänt nägțõbõd alīzt pǟl āndab ka lītizt analüüsi iļ sīe, kas sõnārǭntõ sõnād kēravīț ja mõitizt formāt āt sǟdõb ja kas sīes jags um vajāg mõitiztimizt.
Seļtõb, ku “Liivi-eesti-läti sõnārǭntõs” um nǟdõb kȭlbatimiz sõnād mõitizt suggimižis. Siedā vȯlks vajāg ītiztõ tulbizt vȭrõzsõnād gruppõd sizāl: 1) nimsõnād, mis lopāndõks lețkīels um –ar, –ar ja –ar; 2) nimvārd, mis lopāndõks um lețkīels –or, –ar; 3) nimvārd, mis lopāndõks um lețkīels –al, –al, –al, 4) eņtšõmsõnād, mis lopāndõks um lețkīels –al ja –al.
Nei īž sai seļtõd, ku ūdsõnās – īžkistõn se um sidtõd rovdvaidlizt tǟndadõks – äb ūo täutõd vizād sõnāvīļa pūojmõtkõd.
Pandõksõs āt andtõd ka nägțõbõd iļ vȭrõzsõnād, missõks võiks līvõ kērakīel sõnārōntõt täutõ.
Kristopher Moseley: seļtš kīel revitalizīerimi: līvõ ja munt kīel seļtšõd.
Sīes paragrafs võrreldakse velmdõd kīel suuliz kȭlbatimizt kōds Eirōp kīels, mis jemīņ jegāpǟvas äb ūotõ kȭlbatõd: ne āt korni kēļ Edela-Inglismaal ja līvõ kēļ Lețmōl.
Variousi pieejas um kȭlbatõd, laz prațțțõ Pärli kīel opātijiži tegīž kȭlbatõg nēḑi kēļi, bet um ka ītizt siḑīdi, ja vel um midāgõst oppõmõst ka īdtūoizta.
Kūornõ kīel seļtš tīedõ kīel opātõks kõrdõlpanmizõl ja õppijizt motivīerimizõl um īti kursõdõks, mis āt lebbõ tīend Līvõ Īt Kūolka jag Kurmōl.
Pūojpandõkskomisij sai sūr, kūoḑõn se sastāvēja 26 Pūojpandõkskub deputātõst.
Um sieldõ, ku nei setmiņpǟd gruppõn vȯlks lǟlam tīedõ īžkizt tārpalizt smadzeņu tīedõ.
Sīepierāst sai loptāntõd jaggõ kōds allikomisijs: ikš tīeb vaļmõks vald sällõm projekt ja tuoi kuodānikād vabāmd ja õigizt deklarātsij.
Nei ežmiz allikomisijõks um 13 deputātõ, ja sīe jūodijizõks vēļtõb energiliz Fēlikss Cielēns (s. 1888. a. Rīgõ immõrgouțs Viduspūol, kūolõm 1964).
Ta vȯļ eņtš āigal Parīzē oppõs kazzõn konstitutsionāliz õigizt sizzõl ja lǟnd parlamentārism.
Jõvā 1915. āigasts Lețmō polītliz īžpīlimiz pǟl tuļ ulzõ eņtš vald sällõm pūojmõtkõd.
Fēlikss Cielēns vȯļ sōnd ūoļikšiz opātõks ja polītliz tīe pieredzes: 1906–1910 ta opātiz õigizt zinātni Pētõrburi Iļīzskūols, 1912−1913 Paris Iļīzskūols ja 1904. āigastõst innustiz jaggõ võttõnd revolucionārliz likkimist.
Sīest āigast, ku 1906. āigasts sai täm tagānd kūolõmt kandõd, vȯļ ta pīkstõd emigrīerimiz jūr ja āigastiš Brüsselis, Parīzē ja Šveitss jellõ, pivāstõs āigakēras Cīņa ja munt sotsiāldemokrātlizt ja demokrātlizt ulzandõkst.
Sīegid Lețmōn sōtõližis irgiš ta vȯļ pāikal ežmiz rei Rovdkubs, Pūojpandõkskubs, ežmizõs, tuoizõs ja kuolmõndõs Saeimas, uļļizt misijd ja uļļizt ministrijs.
Täm jūodijiz allikomisij tuļ ulzõ seļļizt pūoj pūojmõtkõdõks nemē vald sidām joud organ parlament ja sīe vēļtimi, Vald Prezident ja parlament eḑḑimīez, vald, ministõrd prezident ja ministõrd, kūoḑkāndajizt, vald kontrolör, rovīeltimizõd ja Pūojpandõks mõitiztimi.
Sīki iļ sǟdõd lebbõvaņtlimiz ja analīžõd um andtõd īds M. Skujenieksõks 1921. āigast septembõrs Jānis Purgalis (s. 1868. ā. Valka pagāsts, kūolõm 1934).
Ta vȯļ oppõn õigusteadust Maskavas Iļīzskūols (1892–1896), sōnd vandeadvokātõdõks, vēļtõd Rīgõ Lețmō Seltsi azūmõks, Rīgõ Linnavōļikšimiz azūmnikāks, aktīvi tubāomaniku organizātori Rīgõs ja Lețmō kuodāomaniku jednikāks Holande, Austõrmō, Ventspilij ja Itāļmō kuodāomanike forumā.
Pierrõ Pūojpandõkskub sōb ežmiz Saeima deputātõks.
Nei allizt komisijd kui ka komisijd vȯļtõ nei īž juvist jellõnd Pūojpandõkskub munt deputātõd: Arveds Bergs, Pauls Kalniņš, Paul Schiemann, Gustav Zemgals, Alberts Kviesis, Kārlis Ulmanis, Valērija Seile, Brants Kemps, Juris Pabērzs, Oto Nonācs, Pritš Menders ja Lețmō Iļīzskūold autoritārizt õppejõud, nägțõb vald õigizt tieudmī Kārlis Dišlers, majandus- ja kīel tieudmīed ja pǟgiņd munt.
Arveds Bergs (s. 1875. ā. Rīgõs) – jurist ja üldtuntõd seļtš tīeli, loptõn Tartu Iļīzskūol õigizt fakultātes ja ildīņ pierrõ skūolt strōdõn Pētõr immõrgouțkūoḑs ja Kūoḑpandõksõs, pierrõ Lețmō Rīgõ seļtšs, āigalēḑ Baltic Teataja, sindiz āigakēra ja munt ulzandõkst faktiliz jūodiji, kazāntõz opātõkst kõrdõlpanmiz, um kēratõn tǟdziži kēraidi iļ Lețmō rovdvaidliz vȯlmiz ja krīevõz prantsus-, saksā-, engliš- ja krīevõ kīelkõks.
Kārlis Ulmanis kuolmõndõs valds sižāli ministõr, Paris armkonferentsi saadik, Pūojpandõkskub, ežmiz ja tuoiz Saeima saadik.
1940. āigast okupīerimiz pierrõ arreteeriti, deportīerti Nõukogude Īt ja lastõd 1941. āigast 19. detsembõrs Orenburg cietumā.
Pāvils Kalniņš (s. 1872. ā. Jālgaļmōs) − oppõn pierrõ Liepājas gimnāzijõ Maskavas Iļīzskūols dabaszinātnēs un Tartu Iļīzskūols medicīniz, akkõd sotsiālist mõtkõd jedst, mis jedst saitõ ulzõ sǭtõd Baltikum, jelāb assistantõks Zürich klīnikās, kēratõb saksā sotsiāldemokrātõd ulzandõksõs iļ sod ekspedītsijd Baltikumis, 1906. ā. tulāb tāgiž Lätti, lǟb jeddõpēḑõn tīe doktārõks, publitsīerimiz kūoral panāb tīe jūr äblegāliz tīe, kēratõs ka pȭrandalused ulzandõkst, sealhulgas sotsiāldemokrātõd āigakērale Cīņa.
Ežmiz suodā irgsõ mobilizīerõb ja jelāb suodāŗštõks nei Helsinkis kui Rīgõ rīndas.
Pāvils Kalniņs 1918. āigasts jelāb kubbõ Fricis Menders, Marģers Skujenieks ja Kārlis Ulmanisõks ja sōtõb saksā vald pǟva pǟl loptāntimiz iļ īžpīlijiz Lețmō.
1918−1920 ta um rovkub nõtkõm, 1920−1922 Pūojpandõkskub nõtkõm, 1922. āigast nēļa ežmizt Saeima deputātõ ja 1925−1934 Saeima eḑḑimīez.
Saksā okupīerimiz āigal 1943. āigasts võtīz jaggõ Lețmō Sidāmkub pūojtimizõst, 1944. āigasts lǟb Zviedrija ja sǟld jeddõpēḑõn Austrij, kus ta kūolõb 1945. āigast augusts.
Paul Schiemann (sündinud 1876. a Jālgabs, kūolõn 1944. a.) – vāldaizāgõn tīeli, oppõn õigizt zinātni, istōrijt ja literatūrt Berlīnē, Marburgā, Minhenē, Greifswaldis ja Bonnis, Dr.iur., eņtš āigal āigakēra Rigasche Rundschau ja munt ulzandõkst jūodiji, Ežmiz suoddõs Vene armij ohvitser, lēḑiz saksā rīḑīd kritīțimiz jedst Berlīnē kui “letofij ja demokrat”, bet īeb Rīgõ ja sōb saksā minoritātē jūodijizõks Lețmō Rovdkub ja Lețmō Pūojpandõkskub deputātõks ja jelāb saksā fraktsiooni jūodijina jegās ežmizõs Lețmō Saeimas, loptāntõb pǟgiņ Pūojpandõksõs ja minoritāšus, 1925–1935 Ženēvas Eirōp Rovd kongresij viceprezidents, Eirōp Rovdkub pūoj ja jūodiji.
Gustav Zemgals (s. 1871. a. Jālgaļmōs, kūolõn 1939. a.) − loptõn Maskavas Iļīzskūol õigizt fakultātes, jaggõ võttõnd Vene-Japān suodās ja 1905. a. revolūtsijs, āigalēḑd ja āigakērad tuoimiji, 1917−1920 Rīgõ linnapea, 1918−1920 Lețmō Pūojpandõkskub eḑḑimīez.
1918. āigast 18. novembõrs vadīs rovīeltimiz istāmizt, kus tieutõb Lețmō Republik, Jānis Čakstet azmõl täm uļļizt višīņ āigal, kakš Saeima deputātõ, eņtš āigal kaitstõb ja Finanšu ministri.
1927—1930 tuoi Lețmō Republik prezident.
Albert Kviesis (s. 1881. a. Jālgaļmōs) – loptõn Tartu Iļīzskūol õigizt fakultāte, vandeadvokātõd abbõ ja vandeadvokātõd Jālgabs (1907−1915), Jālgab Lețmō Seltsi azūmnikā, Rovdkub nõtkõm, Pūojpandõkskub deputātõ, Kūoḑpalāta eḑḑimīez, ežmiz, tuoi ja kuolmõz Saeima deputāti (1922−1930), Saeima azūmnikā (1926—1928), sižāli minister (1921–1923).
Īdkõrd ta um muzikāli rištīng, muzicējot īž eņtš pūogaks ja vȱldas ikš lețlizt ooper kõrdõlpanmizst, Lețmō Natsionāliz ooper prezidij ja direktsij nõtkõm, nei īž ka innukā 7. ja 8. üldlaulupeo patron.
1930−1936 kuolmõz Lețmō Republik prezident, 1936.−1940. āigast vandeadvokāt Rīgõs, saksā okupīerimiz āigal jelāb setmiņs õigizt amātõs.
Kūolõb 1944. āigast augusts saksā kuoig pǟl, vaļmõks broutšõs saksāmǭlõ.
Kārlis Ulmanis (s. 1877. a. Jelgavas novadā) – äbarmli kubgõn, politīk ja vald tehnikā, nei īž ka ekonomist;
19 āigast vannit lekš Ida-Preisimǭlõ sēmḑa opātõm, siz ta opātiz Zīrich Politehniliz institūts lauksaimniecības fakultātē (1902–1903), Leipzig Iļīzskūol lauksaimniecības fakultātē (1903–1905), loptõn Nebraska Iļīzskūol lauksaimniecības fakultātē USAs Lincolns (1909), 0
1902. āigasts ja ka pierrõ siedā pidīz ežmizt sēmḑakērõd Lețmōl.
1905. āigast revolūtsij āigal arreteeriti ja pand Pleskava vizāsõ, 1906. āigastõst ta vȯļ pagulõs Vācijā ja USAs.
1937. āigast aprīls sai vēļtõd Līvõdmō kuberner asekomissariks, Rovdkub nõtkõm (1918–1920), Pūojpandõkskub nõtkõm (1920–1922), ežmiz nēļa Saeima deputātõ (1922–1934), nēļa kõrd välisministriks, ikš kõrd ūoļikšimiz ministriks, kakš kõrd lauksaimniecības ministriks, ikš kõrd kaitsimiz ministriks, seis kõrd ministõrd prezidentõks, um loptāntõmõst 1934. āigast 15. maij valdpööridi, mis pidābõd paikõl tämpiz Pūojpandõks sällõm ja Saeima tīe, missõs ta vȯļ eņtš mõtkõd ja uskumusõdõks andõn, 1936. āigast 11. aprīls võtāb eņtšõn nei īž Vald Prezident amā tīetõbidi, mis āt täutõd 1940. āigast 21. jūlij sōņõ, ku tulāb sizzõl Nõukogude Īt suodāväg ja īrgõb okupīerimizt.
1940. āigast 22. jūlijs Põhja-Kaukaasia, 1941. āigast 5. jūlijs arestīertõd, sǭtõd jeddõpēḑõn, 1942. āigast 20. septembõrs kūolõb rieksõ Krasnovodski (paldīņ Turkmenbaşy) vizās, mattõd kūož äb tīeda.
Nei mõitiz vīțõ, pat ekstremāli, um īndatõd se rištīng, kīen jelāmizõs pīliz amā tǟdzist kūožõst Lețmō vald.
Nǟdõb lețlizt istōrijnikā (ja Ulmaņ krietli biogrāf) Edgar Dunsdorf tieutõb: „Pigā mõttõltõb, ku mūnda mū vȯlks võitõn vȱlda Lețmō ežmi prezident.
Äb ūo kahtlust, ku set võimizt jūondimiz pierrõ Lețmō nūoŗiz opātõkst vail vȯļ set nēḑi, kis vȯlks võinõd astõ sīes amātõs.
Sīegid iz ūo mittõ mingizõn vajāg julgõ, ku vōjgidi eņtš käddõ akkõ. Ulmaņõn vȯļ se julgus.” Sīesõ ta vel amā tīe āigast pǟl.
Valērija Seile (sündinud 1891. a Rezektsijs, kūolõn 1970. a.) – ulzõpaistev autoritāri pedagoogika alal, Latgales seļtš tīeli, loptõn Petrograds Bestuževi kuordimizt naiskursõd filolōgij ja istōrij fakultāte (1916), opātiji Rezektsijs ja Rīgõs, Latgales lețlizt kongressi kõrdõlpanmiz, Lețmō Rovdkub nõtkõm, Pūojpandõkskub deputātõ (üks kūdõst Pūojpandõkskub naissaadikst), pitkāli Daugavpils opātijizt institūt direktor (1920–1940), studentiem ja opātijidõn mõeldud skūolrǭntõd autor.
Brants Kemps (sünd 1876. Rēzeknes rajs) - Lețmō ežmiz tagālizāiga (1904–1917) ikš tǟdzi irgiji ja jūodiji, rov mūoštamiz lūojizt, kis mäd mõtkõd sällõm ja kīel sizzõl inflantiz, vitebski jt azmõl seļļizt sõnād nemē Latgali ja latgalõd, ilmõ midā äb mõttõl Lețmō kuodānikkõ.
Ta võtāb jaggõ nēļal Pētõr-Katoliku Teoloģiskajā Seminari kursusel, lahkub sǟld, lǟb lebbõ konkursile, opūb ja omandab Pētõr-Pētõr Ehitusinsenerõd institūts arhitekt-arhitekt interesõd.
Skūolāigal kuoŗdõd rubīļ jedst īrgõb ulzõ andõ ežmiz latgal āigakēra "Gaisma", ežmiz latgal kīel āigakirm ja setmiņ mūḑi ulzandõkst.
Jõvā āigakēra sizzõljuhatavas paragrafs (27.11.1905) ta tǟdõl kutsūb:
„Lețlizt veļīd! (..) Mäddõn, lețliztõn, um jõvā āiga võttõ mustād sulīzõrd ǭrõnd sǟlgast, astõ munt rovd rittõ ja kītõ: ma um leț, īti munt rovdkõks, ma um rištīng, īti vabā rištīngõks!”
Reservohvitserõks võiksliz Galītmō rindõ, sai ǭdõd, ovtõd Vene vald ordenõks, strōdõn suodāväg ehitus jags.
Pierrõ Latgaliz tāgiž tulmi ta tigtiz Latgale kultūrliz ja natsionāliz īžpīlimiz.
Až Lețmō natsionāliz suodāväg võtāb vizzõ Rēzeknes, sōb Rēzeknes pilsētas jūodijiks, tīeb īdskubs īņõzpūoldijiz Brants Trasunasõks Latgale Demokrātiliz Partei (1924), vēļtõb Pūojpandõks Assamblejā ja 1. Saeima, kutsūb ūd parlament riek ministri allijizõn, pierrõ siedā ministrij inspektorõks.
Eņtš sidām tīe ta lopūb eņtšsudmaļõs Ludza ležgõl – rōntõz "Lețlizt sōtõd" (1937).
1949. āigasts dedīz Nõukogude Īt sīe aktīvā, tõvāld ārmazt mīe Sibīrijõ, Tomski oblastõ.
Tämmõn um võimi pānda eņtšõn sizzõl īdõ latgaldõ kolhoz "Latgolija", sǭdõ pat vannõ sōnaõ.
1952. āigast sigžis agā mǭplatš palāb ja sīe jelāji kūolõb.
Juris Pabērzs (s. 1891. a. Daugavpils immõrgouțs, kūolõm 1961. a.) – jurist ja literatūr, oppõn Petrograd Iļīzskūol õigizt fakultātes (1912–1917), armkūoḑnikā Daugavpils immõrgouțs (1917–1918), Daugavpils immõrgouțkūoḑ eḑḑimīez (1934–1940), vail Pūojpandõkskub (1920– 1922) ja Saeima (1928–1934) deputātõ, Latgaliešu lietu ministri, kuolmkȭrdali tiesliet ministri, sotsiaalministri, pierrõ suoddõ setmiņs amātõs.
Oto Nonācs (s. 1880. a. Madona pagāsts, kūolõm 1942. a.) – pierrõ Valka opātijizt semināri loptõn Rīgõ Polīthniliz Institūtsij kōpikšimiz jag, Cand. rer. merc., nägțiz kūkēranikāna aktīvi polītliži tīemiži, talrovzt ja agrār problēmidi tundiji, āigalēḑ Lețmō (1905–1914), Lețmō Teataja (1925) ja munt ulzandõkst tuoimiji ja esseist, vēļtõd Lețmō Pūojpandõkskubs, Pūojpandõkskubs, ežmizõs ja tuois Saeimas, tigtiz Kārlis Ulmanis autoritāri valddõ, mis 1934. āigast 15. maij peatas ka täm tīedõd konstitutsionāliz sällõm.
Fricis Menders (s. 1885. a. Rīgõs) – oppõn majandusteadust ja õigusteadust Vīn Iļīzskūols (1907–1911) ja Bern Iļīzskūols (1911–1912), Briseles Sotsioloģijas institūts (1913), Dr.iur., võtīz aktīvi jaggõ 1905. āigast revolūtsijst, sotsiāldemokrātõd jūodiji, arretetiz ja sai ulzõ andtõd Jenisse kuberner, ūrgiz ja tuļ tāgiž Lätti, Rovdkub nõtkõm, Pūojpandõkskub ja ežmiz nēļa Saeima deputātõ välis- ja õiguskomisijs.
Saksā okupīerimiz āigal võtāb jaggõ Lețmō Sidāmkub tīestõ, pierrõ suoddõ jelāb setmiņs õigizt amāts, 1948. āigasts artõb ja deḑūb Mordvaz, kūolõb 1971 Rīgõs.
Kārlis Dišlers (s. 1878. a. Kuldīgā pagāsts) – tǟdzi Lețmō vald õigizt tieudmī, ikš Lețmō vald õigizt pūojtijižist.
Oppõn ja loptõn Pētõrburi Iļīzskūol õigizt fakultātes, vizāstiz väggõ tuņšlimizt “Haldusõigizt Francijā ja Vācijā”, mis pierrõ ta sai jettõd sīe īž fakultāte vald õigizt katedrõ akadēmiliz tīeks vaļmõks.
1917—1920 vȯļ vald õigizt dotsent Omski Politehniliz Institūtsij ekonomiskās jags.
1920. āigasts kutsõb tāgiž Lättõ ja sǭb opātijizõks 1919. āigast 28. septembõrs vāldiž Lețmō Iļīzskūol majandus- ja õigusteaduskondõs, jelāb īrgandõksõs administratīv õigizt dotsendina, pierrõ siedā ka vald õigizt dotsendina, kāitsõb doktorõ grǭdõ õigusteadusõs, vēļtõb profesōrõks ja prațțõ deņāks, um tuoiz Saeima deputātõ ja opātõkskomisij eḑḑimīez.
Pierrõ kȭlbatõb kȭlbatõ Kārlis Ulmanis 1934. āigast maij valdpierrõ.
1941. āigasts sōtõb Venemaale Krasnojarski, jelāb tehniliz vakțiji ja opātijina, tulāb tāgiž Lätti, bet sōtõb 1949. āigasts tāgiž Sibīrijsse, kus ta ka 1954. āigast sigžõ kūolõb ...
Nei tīes kui jegāpǟvas um Kārlis Dišlers laigā sīlmaringõks: ta jelāb nei āigakēraiš Tieslietu ministrij ulzandõks, tīe õigizt, Rovd õigizt, Vald tīeli, Jurist ja sieldiz, nei īž nemē populaarses āigakēras Ūdka Ziņas, ta kēratõb lūol ja līti proosa, ja tulkõb lețkīel literatūr tīed krīevõ kīelkõks.
Sīesõ ātõ ka täm sulstõ pūojtõd tīed, nägțõbõd “Inglismaa parlament istōrij”, “demokrātliz vald sällõm alīz” ja “Lețmō vōļikšimiz organizātsijd ja nänt ilzandõkst”.
Ta jõvā 1928. āigasts, vald kimmõz āigastpǟvas, āndab eņtš tīeliz ja profesionāliz sēļţimiz pierāst jõvā jõvā optimistliz īndatimiz:
“ ...Lețmō rovz um sǭnd lūodõ demokrātliz pūojpandõkst, siedā kazāntõ ja kaitsõ, ja mēg võimõ vȱlda, ku rovz siedā ka jeddõpēḑõn sōb – Lețmō Republik tulbiz kimpōdõks ja āigast sadādõks.”
Kațļõmõt: Lețmō pūojpandõkst lūotiz Lețmō kuordimiz inteliģents, rikāz kultūr reprezentīerijizt rovd.
Nänt siegās – mäd sūrd vaimlizt tīemīed, Lețmō vald ideolōgij jūodijid leb āigastõd: Rain ja Aspazija, Kārlis Skalbe, Brants Trasuns, Andrejs Kurcijs ja pǟgiņd munt.
Rainis – Jānis Pliekšāns (s. 1865. a. Jēkabmōs) – leț ežmiz sūŗimiz sõnāsep, loptõn Pētõr Iļīzskūol õigizt fakultātes (1888), setmiņs kūožõs Advokāt ja notār, võtīz jaggõ āigastsadā lopāndõksõs Lețmō opātõks mõtkliz likkimist Ūd Vool, vizāstõd, sǭtõd pīkstõd tīelaagrisse Põhja-Venemaale (1899–1903), ikš 1905. a. revolutsij inspirātor, īdskubs jelāmizõks Aspazijaks (1897. a.) siirdus pagulõs Šveits (1905–1920. a.), amā igā mīļtiz Lețmō vald mõtkõd ja tigtiz rov vaimliz kazāntimizt, opātõkst ja demokrātij tōmizt, väsimatult publitsīeriz Šveits ja saksā āigakēras iļ Lețmō ja lețlizt, āndiz sūrt ieguldījumu Lețmō lūol ja dramaturgia simpiālizt kȭrda suggimis, 1919
Āndab Nobel literatūr ovkõks.
Āitab, bet äb vēļtõb Pūojpandõkskub eḑīzmīeks, tieutõb vīțõ pietāb polītliži partijidi fragmentīertõd sabiedrībā.
Kūolõb 1929. äkīstiz sidāmtarrõ Rīgõ Rāndas.
Aspazija – Elza Pliekšāne (Rozenberga) (s. 1865. a. Jelgavas novadā) – ežmi sūr lețlizt naislōja ja dramaturg, temperamentli Ūd Voolu likkimi nõtkõm, kīen jelāmiz kreedo nägțõb amā õldzistiz lețlizt ežmiz romantiliz drama “Prestrinna” kangelanna sõnades: “Min tōvaz ma ūob / ja äkist tieutõb!”
1895. āigast sigžis Āzpazija tǭb astõ Zīrichskūol doktār profesōrijõ, bet tīerat viedāb aldõst, 1896. āigastõst Rainiz äbvaimli īņõli nei ulzõsǟtimizõl, kui ka armlizt igād āigal.
1920. āigast kievād tāgižbõd mȯlmõd lūoltijizt Zürichõst leb Varšavi ja Daugavpils rov kītõks tieutõd āigal 10. aprīls Rīgõs.
Ja nädīļ pierrõ ne vēļtõbõd Pūojpandõkskub deputātõdõks.
Lugdõbrǭntõzt nägțõb Pūojpandõkskubs õldzistiz, bet um võimi, ku subjektīviz vīțõ nänt partijkaaslane Fēlikss Cielēns, nägțõb Rainiz äbsieldizt oratorit võimizt rõkpūndas ja Aspazijas, kis kil set īžkizt kõrdõ rõkāndiz, bet kīen ēļ “oli vēļ ja sieldi, kēļ jūokšõb ilmõ pingutusi; rõkõn iz ūo mingizt sentimentāliz kūoral tonnõ, äb ka mākslliz lüüriliz knaššõmt.
Ta rõkāndiz nemē õigi võikslijizõn, äb ka ädāgtõn kȭlbatõ irōniju oponentõd pīkstõks ...”
Se tormiji um kūolõn, tīeratõ kizzimižist ja masāstõ pāinastiz, ikšiggiņ Rīgõs 1943. āigast lopāndõksõl.
Andrejs Kurcijs – Kurinskis (sündinud 1884. Aizputemōs, kūolõn 1959. āigasts) – kēratiji, sociālist, oppõn Rīgõ Polütehniliz Institūtsijs, saksā Jena Iļīzskūols filosoofiat ja medicīnu, sōnd Dr.med. grād, pierrõ loptõn Kaasani Iļīzskūol aŗštõd adūmt (1913) ja täutõn ēņtšta filosoofia ja māksl alal Berlīnē.
Võttõn jaggõ äblegālizt sotsiālizt kõrdõlpanmiz tīest, jaggõ võttõnd 1905. āigast revolūtsijs, sōnd Lețmō Istā loptāntimiz Īt jūodijiks (1918), vēļtõd Rovdkub sizzõl, Pūojpandõkskub ja Saeima.
Mits tämpizt lūold ja proosarǭntõd autor, vald vōļikšõb, vizāstõb ja kȭlbatõb tǟnda pierrõ suoddõ (1949).
Brants Trasuns (sünd 1864. Rēzeknes) – päp, sieldõmtēji, kubgõn tīeli, opātiz Pētõr Katoliikliz Vaimliz Seminarõ, loptõn Pētõr Vaimliz Akadēmij, peļīz Daugavpilsõs, Rīgõs, Pētõrburgs, saitõ latgaltõd vīțimizāiga likkimis jaggõvõtāmiz jedst Vladimir, tulāb tāgiž dotsendi ja profesōrõks Pētõrbūr seminārõ (1902).
vēļtõb ežmizõ krīevõ valdkuorrõ, võtāb jaggõ Lețmō kongress kõrdõlpanmizõst (aprill—Maij 1927), tigūb eņtš sūr autoritārizõks Latgale īžkiztimizt Vitebski kubermangust ja ītimi mū Lețmōks.
Rainõs kītõb: “Franciš Trasuns vȯļ ežmi latgal, kis vȯtšīz ja līediz riek mūoštamiz jūr kōd mäd rov laggõd jag vaisõ.” Ja Vald Prezident Jānis Čakste kītõb täm sōtõl 1926. āigast aprīls: “Franciš Trasuns paņ mäd Lețmō vappõn kuolmõz tēḑ − Latgalõ.” Seļļi vȯļ se latgal − Latgale Ajutlijiz mǭkub eḑḑimīez (1917–1918), Lețmō Pūojpandõkskub nõtkõm, Pūojpandõkskub, ežmiz ja tuoiz Saeima deputātõ.
Kārlis Skalbe (sünd 1879. a Cēsīs) – rovskūol opātiji, ārmaztõd kēratiji, kubgõn tīeli, jaggõ võttõnd 1905. āigast revolūtsij suggimižist, jõvā siz astīz īžpīlijiz Lețmō jedstõ, vȯļ pīkstõn emigrīerõ vȭrõmǭdõ, īrgandõksõs Sīkrõgõl, pierrõ Sūomõ ja Norvēģiju.
Tagāb siz sindimōlõ, um jeddõpēḑõn kubgõnd aktīvi, tarmõb īžkizt kēravīț ja āigakēra tīe jūr, ikš sūr āigakēra Lețmō Teataja (19.07.1920–15.12.1925) pūojtijižist ja ežmizt tuoimijizt, jūodõb Lețmō kēratijizt ja kūkēratijizt amāt.
Lețmō valdõn sōtõmiz āigal um rovkub nõtkõm, Pūojpandõkskub ja ežmiz nēļa Saeima deputātõ.
1944. āigast sigžis um pīkstõd īd perriz bēgliz kuoigõn jettõm kuodāj ja lǟtõ Baltijas jūr tuoiz randõ, Zviedrij, kus ka 1945. āigast kievād Stockholms kūolõb.
...Ni ne ja pǟgiņd munt jelīzt (et äb kītõ, ku amād sadā vīžkimdõ kakš) Pūojpandõkskub deputātõd ulzõ ja võtīztõ vastõ Lețmō Republik Pūojpandõks ...
Sīel āigal Rīgõs um arm lieppimiz Lețmō ja Krievijas vailõ ja lopūb vabām suodā (11.08.1920), um vastõ võttõd jelāmizt tǟdzizt mǭreform pandõks ( jag pierrõ 16.09.1920–03.05.1922), Bulduris um Lețmō, Leišmō, Ēstimō, Pūojmō ja Sūomõmō (Ukraina ja Baltkrievijā jednikād jaggõ võttõnd) konferents iļ Balti Īt pūojtimiz (6.08–6.09.1920), um rov lugdõb, mis nägțõb, ku Lețmō jelāb 1,6 miljonit iedzīvotāju, allizt valdõd kītõbõd Lețmō Republik de iure (26.01.1921), Lețmō sōb rov Īt nõtkõmõks (22.09.1921), võtāb vastõ eņtš rǭ (03.08.1922, 1 lattt = 0,2903226 g pūdõz kulda), līb ežmiz Saeima vēļtimi (7.−8.10.1922), tulāb joudõ Lețmō Republik Pūojpandõks, ežmiz kubbõ
Jānis Čakste atzīst Pūojpandõkskub tīedõ loptõs: “ ... Mēg ūomõ eņtš tīe loptõnd.
Mäd tīe jõvāmtõ mēg īž äb võimõ loptāntõ, laz rovz ja tulbizt kazāmd siedā tīegõd.
(...) Lețmō rov ežmizt pandõkst jednikād nägțizt, ku ta um spējõn jellõ parlamentāriz vīțõ, ja se tīe iz īe tagān.
Lețmō vald mõtkõz, mūoštami Lețmō vald vajāgõmõks um joudzi rov vail vizāstõn.
Ma mõtlõb, ku mäd siegāst jemīņ äb līedaks mitīdtõ, kis vȯlks sīe Lețmō vald mõtkõd vastõ.
Nūoŗ Lețmō, mis mēg ūomõ kakš ja pūol āigastõ ilzõ sǟdõnd, kazāmõb, pugūb ēdrikšõm ja lūotšõb mäd tagān tulmizt kazāmõdõn.”
Sīegid 1922. āigast 7. novembõrs, sūrkabālsǭpkõd märāsõ, Jānis Čakste tīedõ vel istōrijliz vīțõ nägțõb: „Just paldīņ Lețmō valds tulāb joudõ ūž Pūojpandõks.
Se ūž Pūojpandõks panāb Lețmōl sizzõl ūd vald sällõm, ta daļēji lūob ūži vald organizātsijidi ja sǟdõb pīenõstiz vīțõ nei olemasolevate kui ūd organizātsijd.
Sīest irgstõ ūž pūojpandõks um se alīz, mis alīzõks mäd vald vōļikšimiz organizād ja jūodijid võibõd tīedõ paŗīmiz ja täudlimiz pierrõ, kui se seņtš vȯļ mõttõltõb.
Mēg amād lūotõm ja ūom vizād, ku se ūž Pūojpandõks äbțõb mäddõn perīzõks tīedõ Lețmō õiglizõks ja õiglizõks, nei īžagāstiz ka rov jõvāmt ja kõrdõ.
Tīetigid se ūž Pūojpandõks Lețmō vȯndzizõks ja joudzizõks!”
Lețmō vald mõtkõdsõ usklizt rov panust tämpizpǟvan um īend stenogrammidesse ja pūojpandõks tekstõ, mis um mäddõn tõurõz pǟl.
Se um demokrātliz, mõttõltõd ja harmoniz vald ja sīe kuodānikād jelāmiz alīz.
Oskar Gert, āigalēḑ Lețmō Teataja peatoimetaja „Summa cum pietāte” (ld. amā tõvām ovkõks)!