lv-liv.hyp

Pǟgiņ õnne mäd kolēģim, ēsti, lețkīel ja ka līvõ kīel kontakt pētniekam Lembit vabām, kis tämpõ um sōnd Lețmō ja Ēstimō Ārlietu ministrij kīel preemia!
Sveicam ūd Ēstimō prezident Alar Karisõ – kunagist Tartu Iļīzskūol rektorit, kis paldīņ, eņtš vald muzej direktorõks, pidāb līvlizt viļļõ!
Laimon Rudzītim – Rīgõ līvlizt pierrõnācējam – 115!
Mēneša objekt – Līvõ sõvvõskūol ja Līvõ tam
Iļ Līvõd sõvvõskūol tradītsij pierrõ ežmizt sīe suggimizt 2013. āigasts um sōnd sīe jaggõ võttõnd ītiz fotografõks Līvõd rāndas slavenliz Lāžu tam jūs.
20. āigast 30. jūlst – 8. augustst – Košragā sugīz jõvā kuolmõz Līvõd sõvvõskūol, mis sai kõrdõl pandõd LI Līvõd institūts koostöös Tartu Iļīzskūolga.
Līvõd sõvvõskūol āigal jaggõ võttõnd saitõ līvõ kīeldõ, tikād līvõ kīel rõkāndijiztõks, tundõks līvõ istōrijt, kultūr ja tämpizpǟva, sealhulgas līvlizt perrizt istōrijlizt kȭlbatõd ala – Līvõd rānda, mis kūoḑõn sīepierāst um vēļtõd sõvvõskūol suggimiz kūožõks.
Iļ Līvõd sõvvõskūol tradītsij pierrõ ežmizt sīe suggimizt 2013. āigasts um sōnd sīe jaggõ võttõnd ītiz fotografõks Līvõd rāndas slavenliz Lāžu tam jūs.
Lǭgad tam um Vaid kilā Lǭgad kǭrand rūož ja rikūz vaisõ äbku kakš āigastsadā.
Līvõ kǭrands um sindõn ežmi profesōriliz opātõkstõd līvõ opātiji Nika Polmanis (1823), kis um sīes āigast 19. āigastsadā 60. āigastõst sōnd, täs um perīmīed Launica sindimō, kīen agent Andrejs Launics 19. āigastsadās um kēratõn līvõ kāzu aprakstu ja kuodlizt rōntidi, Līvõ lapstõn um vȯnd alīzskūol ( 1923.–1377. āigastõst).
20. āigastsadā 30. āigast lopāndõksõl sai Līvõ perīmīeks Alfon Berthold (1910–1993) – kalāmīez, līvõd lūoltiji, rov garantõd tīedaji – ja ka paldīņ Līvõ tam pakāimizõs täsā perīmīez Berthold sindimō.
Līvõd sõvvõskūol um loptõn, agā mūnda sīe mirāndõkst vaņtlõbtõ Lețmō Televīz.
Vēlreiz liels paldies visiem dalībniekiem un atbalstītājiem – Tartu Iļīzskūol ASTRA projekt PER ASPERA, Izglītības un zinātnes ministrij, Lețmō Iļīzskūol ja munt sõbrādõn.
Tienāndõks iļ sīe, ku um sildzi kubbõtulmi ja Marc Daniel Skibsted Volhardt, Tuuli Tuisk ja Miina Norvik iļ imūd.
Ūoņdžõl Košragā īrgõb jubā kuolmõz Līvõd sõvvõskūol!
Mēneša objekt – Kolkas bākas dzīvojamā ēka
Iļ līvõ kīel, mis um tämpizpǟva ja muiniz, nei īž ka iļ līvõ kīel ja lețkīel sidūmiz, kītõb Daniel Skulte.
Sūr tienāndõk Danielõn iļ andtõd kizzimiz!
Lustlizt līngazt!
rõk Helmī Staļtõks
Rikā jūrmalā – tikām Irēl!
Pǟgiņ vȯnnõ Lețmōn īžpīlimiz ūdpǟvas!
Tienāndõkst, kis 30 āigastõ tāgižpēḑõn īeltizt īžpīlimiz ūd pǟl, bet īžkiz īdõn nēšti – līvõdõn Ilmār Geig!
Jõvvõ tēriņtõb amād ēstlizt Lețmō Iļīzskūol profesōr Janīna Kursīte ja täm aim.
Lețmō Iļīzskūol um lūond Renāte Blumberga rōntõ iļ līvõd rov kuodā.
Sveicam sūŗimiz līvõ immateriālpierāndõkskub pidājizt – Ēstimō kērakīel muzej – ūd direktorõ Tenisu Lukasu!
Mēneša objekt – Nikā Polmaņ sūrformāt (122 x 207 cm) portrejā režisōr Ug Olte tulbiz spēlfilmõst „Upurga”.
Um tund kubbõ konferents DHN2020 kērad varā.
Sīesõ ātõ lugdõb ka LU Līvõd institūt tieudmī Valta Ernštreita ja Gunta Klǭva kēra „Līvõd sizzõl Digitaliz rūts” iļ võimizt, mis digitālizt humanitārizt tieudmīzt võibõd andõ ädātõd kīeldõn ja kultūrd.
Kǭrli Pajusalu radio nīžõb iļ Ludza ēsti kīelkõks.
LU Līvõ Institucionāliz autōrd Elvīra Kalniņa ja Anni Lazdiņa jaggõ võtsid tieudmīzt īezõ ja nīžizt iļ eņtš mūoštamiz, tīetõbõd ja tuņšlimizt.
Pǟgiņ vȯnnõ īžpīlimiz ūd pǟvas, tõurõz Lețmō!
Tämpõ līvlizt ǟlõb lindõ.
Kūldigid līndõd ämḑi loulõ līvõ lūoltijiz ja kultūr pidāji Pētõr Damberg täutõs!
101 āigastõ tāgižpēḑõn Ēstimōl um pūojtõd sindiz kīel seļtš, kīen ežmi ulzõ andtõd rōntõ – Ežmi līvõ lugdõbrǭntõ sai ežmiz āigarǭntõ līvõ kīelkõks!
Pǟgiņ vȯnnõ!
24. märtsõs seminārs iļ digitōrlizt humanitōrilizt ressursõd võimizt nīžõb LI Līvõd institūt iļ sīe lūodõd ressursõd līvõ kīel ja kultūr pierāst.
Ku äb või Kūolka pǟl päzzõ, Kūolka tulāb mäd jūr!
LI Līvõd institūt võtāb jaggõ debatõs ežmizdziedātāju kizzimiži – 2. pǟva.
LI Līvõd institūt võtāb jaggõ debatõs ežmizdziedātāju kizzimiži.
Ūoņdžõl sīes um vȯdlõmõst ka rõk iļ līvlizt.
LI Līvõd institūt uurija Ulda Baloža rōntõ „Lutsi kiele lementar. Ludza ēsti kīel ābece” – 2020. āigast amā paŗīmi rōntõ rištīngteadīz Lețmō Iļīzskūols!
103! Pǟgiņ vȯnnõ sindizpǟvan, tõurõz Ēstimō!”
Sūomõ valodnikā Vilho Setele 1912. āigasts um tapus līvõ fotogrāfiju kolektsij ni nǟdõb rǭntiš.
Tiennim Tvana Gosen iļ rǭvtimiz.
Kurzeme programmēšanas Region attīstības programmas 2021–2027 kazāntimiz debatiš LI Līvõd institūt jūodiji Valt Ernštreits iļ Kurzeme kīel ja immateriālā mantojuma kaitsimiz ja kȭlbatimiz, kultūr käddõsaamiz immõrgouțiš ja digirežīļõd kȭlbatimiz.
LSM: "Līvliz kīeln um vajāg reanimīerimizt". Kuņštõb pǟlõ Eirōps amā ädālizt kīeldõ.
Kaddi sõņdi vȯtšõs: LU Līvõd institūt pētnieks Uldis Balodis iļ kīel, jelāmiz Arizons ja īž.
Rovdvaidliz jemākīel pǟvan kilūb ka līvõ kēļ!
Abja-Paluoja Ēstimōl līb sīe āigast sūomõgrud kultūrpǟ.
Mis lūomõd kītõbõd
Kūl īņõ ja opānda līvõ kīeldõ!
Iļ touvõ nimūd līvõ kīelkõks.
Um ūomõg
Ūžlimi LI Līvõd institūt projekt līvõ kīel oppimiz pierāst.
Sīe pǟvan 30 āigastõ tāgižpēḑõn um pūojtõd ežmi līvlizt pidāmiz pierāst sǟdõd Lețmō vald institūts Vald īžkist kaitstõd līvõd kultūrvēstlizt ala “Līvõd rānda” (likvidīertõd 2003. āigasts).
Mēneša objekt – Sūrirbe kilā kuodānikād deklarātsijd Sūrirbe skūol tīedajin. Mikšpierāst nēḑi tei?
LI Līvõd institūt irg pierrõ um Braila alfabēta ka Ludza ēsti kīelõn!
LI Līvõd institūt pētnieks Uldis Balodis um nimtõd Latgale kultūrpreemiaks "Boņuks 2020" iļ "Ludza ēsti kīel umārz".
Skaitļi
Vald Prezident um tigtõn set LU Līvõd institūt jeddõpanmiži tulbiz “Lețmō istōrij vald pandõks” pierāst.
4. janvārst Lețmō Radio 3 translīerõs „Rīta regtaim” kilūb ūž tundtõb rubriik „Kas sa tīedad?”, kus kuolmõndpǟvan kūlõb ka nīžidi iļ līvlizt!
Neļļõndõs nīžõs um vastõsõn kizzimiz „Kas sa tīedad, mikš līvõd pivād sǭbõd svintõd August ežmizõs laupäevsõ?”
Ku ma lǟb randõ
Kuolmiz nīžõs um vastõsõn kizzimizõn „Kas sa tīedad, ku mēg jegāikš rōz mūoštabmõ rõkāndõ līvõ kīelkõks?”
Līvõ kēļ nägțõb īdtõluggõ ūži Lețmō kūožidi.
Täsā Kūolka Līvõd sainõ kuodā nägțõb Kūolka kilā sidāmtõ.
Darītāji
Tuoizõs nīžõs um vastõsõn kizzimiz „Kas sa tīedad, mikš sūomõd, ēstlizt ja līvlizt nūzõbõd jālgas īd ja sama melodijas jūr?”
Līvõ kēļ nägțõb īdtõluggõ ūži Lețmō kūožidi.
Täsā – tulbiz Mērsraga tõrg.
Tiennigid, Mērsraga Informācijas Centr!
Mēneša objekt – Viktor Bertholdõn – līvõdõn, kalāmīedõn ja lōlajizõn – 100
4. janvārst Lețmō Radio 3 translīerõs um ūž tundtõb rubriik „Kas sa tīedad?”, kus kuolmõndpǟvan kūlõb ka nīžidi iļ līvlizt!
Ežmizõs nīžõs um āndamõst vastūks kizzimizõn “Kas sa tīedad, ku amā ädāgmat kīeldõ um lieudtõmõst Eirōp Īts Lețmōl?”
Iļ projekt “Dziedõd īņõ ja oppõd līvõ kīeldõ!”, līvõ riekkõ UNESCO ja pȯļļizt kīel kim āigastõ.
Tämpõ 900 sekundis - Lețmō Iļīzskūol Līvõd instit.
Krāsas
Iļ projekt “Dziedõd īņõ ja oppõd līvõ kīeldõ!”
Loud īņõ ja oppõd līvõ kīeldõ! ūž LI Līvõd institūt projekt līvõ kīel optimiz pierāst.
Lețmō Iļīzskūol Līvõd institūt vēļõb rīemliži Taļšpivādi ja vȯndzizt Ūd āigastõ!
LĪVÕD: Līvõd ažād Sūomõ ovātõd hoidīs.
Sūomõ muzejõd vald tīeb vāldiž eņtš fotokolektsijd (arī līvõ kultūrpierāndõks) publitsīerimiz pierāst!
Top ūd lōlõd līvõ kīel oppõks!
Pǟgiņ vȯnnõ, tõurõz Sūomõ!
Mēneša objekt – Kārļa Stalte vizāstimi iļ saadud maks līvõ kīel tulktõd „Ūž Testament” (Jaunā Derība) 42 eksemplārist, mis Līvõ Īt vȯstīz Taļšpivād dāņtšõdõn.
26. novembõrs Lețmō Zinātņu akadēmij korespondentõks vēļtõd LI Līvõd institūt jūodiji Valt Ernštreit.
Pǟgiņ vȯnnõ Lețmō Republik 102. ja Līvõd lipp 97. sindizpǟvan!
Ītimi: Loorits Veinberga.
Lugdõbrǭntõz “Trilium” um sōnd Sūomõgru literatūrõd īt ja Ēstimō Raud rovd programm literatūr abonementõd lūold kategoorias.
Balva sǭb andtõd 2007. āigastõst.
Mēneša objekt – foto 1939. āigast 6. august Līvõ rovkuodā vāldiž tīemi, kus sai spēļõd tīerad kakš nägțimi.
Sīes fotos ātõ mȯlmõd ulzandõkst actorõd, bet jemīņ iļ mȯlmõd nägțõbõd um luggõmõst kū ažākēras.
9. novembõrs Ēstimō Literārz muzejs sōb svintõd Ēstimō folklor arhīv asutaja Oskar Loritsa 120 āigastõ sindipǟva.
Ikš Oskar Loritsa tuņšlimizt ala vȯļ līvõ folklōr.
Seis institūtõn tämpõ 5 āigastõ!
Pǟgiņ vȯnnõ!
LI Līvõd institūt jūodiji Valt Ernštreit nīž iļ līvlizt sindiz kīel pǟvan Helsinkis.
Vaņțlimiz Vǟnta līvõd kultūr pǟvas 2020.
Vȯlgid tēriņtõd līvõ kultūr, kīel ja istōrij portāls Livones.net!
Jatkāstiz Krǭts um kubbõ pandõd ja kubbõ pandõd kērad, linād ja videod iļ līvõd tematōd.
Vēlam veiksmi līvõ kultūr tundõms!
Līvlizt ātõ Vālda mier sūomõ sug Lețmō pūojmōd, kīen um vȯnd sūr tǟdzi jag tämpiz lețkīel ja kultūr tīemizõl.
tämpiz lețkīel um lūond līvõ ja muiniz vālda sug – latgal, madāliz ja kīend – vastõ, ja kūoḑõn se rõk um pūojli sīe unikāliz kilgimiz pierāst.
Nei īž līvõ joud um tund setmiņs Lețmō konstitutsionāliz ja tämpizpǟvans, rovlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōl
Sīepierāst līvõ konventsionaalne kultūr um sizzõl pandõd Lețmō kultūr kanonā ja Lețmō Republik Pūojpandõks preambulā um īžki pāinatõd līvõ konventsionaalõd amā tǟdziz tǟdõl lețkīel identitātes tīemizõl.
Līvlizt āt piddõnd tämpizpǟvan äb set eņtš kīel ja kultūr īžpīlimiz piddõ, bet ka siedā kazāntõ, Lețmō tämpiz kultūrtelpā.
Līvõ kēļ um urāllizt kīel perīnaiz Balti mier sūomõ kīel grupīerijiz lețkīelkõks, mis um indoeiropiešu kīel perīnaiz vāldakēļi grupīertõb.
Līvõ kīelõn ležgõlim ātõ ēstlizt, sūomõ ja suodākēļõd, kougimizt – samūd, ungārd, mordlizt ja munt urāllizt kīelõd.
Līvõd kēļ um sizzõl pandõd UNESCO mǭīlma ädātõd kīel atlas (UNESCO Atlas of the World’s languages in Dangers) neku kritiski ädātõd kēļ.
Lețmōl līvõ kīel status um sǟdõd vald kīel pandõks 4. paragrafs, kus um kītõd: „Val um sǟdõb līvõ kīel kaitsimiz, kaitsimiz ja kazāntimiz pierāst neku sižāld (autohtōnõd) kīel pidāmiz, kaitsimiz ja kazāntimiz pierāst.”
Nei īž līvõ kēļ kui līvõ konvencionāliz kultūr jag 2009. āigastõst um sizzõl pandõd Lețmō kultūr kannõ.
Vel 19. gs. līvõ kīelkõks rõkāndiz immõr 3000 rištīngtõ, 20. gs. sidāmõs vȯļ immõr 1500 kīel prațțijit, bet tämpõ līvõ kīelkõks võib jõvīst rõkāndõ immõr 30 rištīngt.
Paldīņ kazāb ka nänt lug, kis āt oppõnd līvõ kīel alīzt.
Līvõ kīel mūoštami ja ka sīe prațțimi um tǟdzi lețkīel mūoštamiz pierāst, sīepierāst ku mȯlmõd kīeld āt kōļiz interaktsioonis jellõnd.
Kuigīd kīel mūoštajizt um veitõ, līvõ kēļ um urālkīel tuņšlijizt pierāst väggi tǟdzi, sīepierāst, ku ta um eņtšvīți ja um setmiņ muinizt kvalitatīvād.
Nei īž ka kīel prațțimi um tǟdzi līvliztõn īž, sīepierāst, ku kūoḑõn kēļ alz um vȯnd līvõ īžpīlimiz alīz.
Tämpõ līvõ kīeldõ um võimi oppõ īžopātõ rieksõ, kursõd ja laagrid, nei īž ka mūndasskūols.
Um lūotõks, ku tulbizāigal siedā līb võimi oppõ ka tībõz.
Līvlizt āt unikālid äb set eņtš kīel ja istōrijõks, bet ka rikāz ja eņtšvīți kultūrpierāndõksõks, kus um lieudtõmõst portāl jag Traditsiooniline kultūr.
Līvlizt ātõ lūondd ja kazāndõbõd jeddõpēḑõn eņtš tämpiz kultūr – kuņšt, muzik ja literatūrt, mis jūrd ātõ esitatud pigā 200 āigastõ vanās istōrijs.
Līvõ tämpiz kultūrkõks ja sīe nägțimizõks võib tundtõbõks portāl jags tämpiz kultūr.
Krǭts jags um īdõkubbõ võttõd amā īžkizt publitsīertõd tieutidi iļ līvlizt.
Täsā um lieudtõd tuņšlimizt iļ līvõ istōrij ja kultūr (kīel pierāst kȭlbatõb tuņšlimizt vȯtšõbõd portāl jags lingua.livones.net), rōntõd, web ressursõd, videod jt.
Jagīdi tǟndab ūd publitsīerimizt ja tieutidi.
Enna Sede (Enn Säde) tīedõd dokumentāli film Līvõd nīžõd, 1991. līvõd nīžõd, 1988.-1990. āigasts.
Sīesõ ātõ nǟdõb Oskar Stalte, Elfrīds Žagare, Alfon Berthold, Paulīne Kļaviņa, Andris Zēberg, Irma Fridrihsone.
Filmsõ um kȭlbatõd Innõ Filmõd arhīv ja Ēstimō Telefilmõd arhīv materiālid.
Scenāriji ja režūr – Enns Sede, operaator Ago Rūss.
Līvõ loul um ežmi Lețmō tapus dokumentāli film iļ līvlizt.
Film um sīe autor, režisōr ja operaator Aņdrõks Slapiņa diplomtīe amā Īt vald kinematogrāfij institūts.
Ēstimō Televiš film Līvõ rāndas 1966. āigasts tarmõb vaņtlõ Kurmō līvlizt jelāmizt 1960. āigastiš.
Filmšõ nǟb pǟgiņ tundliži līvlizti (Hilda Grīva, Katrīna Krāsona u.c.).
Film alīzõks um līvõd ja ēstlizt, sīes ātõ kūltõb līvõ rovvīļad ja tämpizt līvõ kompositsioonid.
Filmi režisōr um Endel Nemberg (Endel Nõmberg), scenāriji – Edgar Vēri (Eduard Vääri) ja Ans Vist (Ants Vist).
Viktor Bertholdõn – līvlizõn, kalāmīedõn ja lōlajizõn – 100
Viktors pǟgiņski vȯļ perri. perri nēšti, kīen aims, kuņtš vel vȯļ jelsõ täm nai Maŗt (1925–1994), jegāpǟvali rõk sugīz līvõ kīelkõks, ikš līvõ kīel tīedaji, kīen jūr broutšizt ēstlizt ja sūomõ tieudmīzt, ja perri, missõks täs īž rāndas võiž vabāld patērõ jemākīels.
2021. āigast 16. janvārs mǟdlõm Viktor Bertholdõ 100 āigast jubilejs.
Viktor Berthold jelīz sūr jag jelāmizst Kūolkas.
Līvõd ažān nei kūoḑõn ta pieksīz nūormši päuvši, ku līvõ kīel mūoštajizt vȯļ īend veitõks, ku jegā kīel rõkāndiji vȯļ sōnd eņtšvīțiz vǟrtõks.
90. āigastõd īrgandõksõs Viktor opātiz Maŗtõks līvõ kīel kolektsijdõn.
Kuņtš Viktor võiž, siz August ežmizõs laupäevsõ vȯļ ta alz līb Līvõd pivād pǟl Irēl.
Viktor Berthold um sindõn 1921. āigast 16. janvārs Līvõd Kǭrli ja Marija Berthold aims Vaides Žonakos.
Jōnkõd vȯļtõ amā veitõ kūž kazāmtõs kuodplatš ja līvõd viššõm Berthold sindimōn, kus kazīzt setmiņ līvõ kultūrvēstris tǟdzizt pärsõnd.
Abi veļ Alfon Bertholdõks (lībiešu lūoltiji, rovlōliji), kazādsõ strikti līvlizt aims, ne pidīzt līvõ kīeldõ jellõ amā igā.
Kūoḑõn Berthold aim tagānd vȯļtõ paŗīmõd jemākīel rõkāndijizt tämpõ.
Kǭrli ja Marija Bertholdõn vaņīmiz pūogaks Alfon Vaides Žonakos immõr 1920. āigast.
Kuigīd Viktor ja Maŗt Berthold aim vȯļ perīzõks perri sīe rānda jūs, kis eņtš vail jegāpǟvas rõkāndiztõ līvõ kīelkõks, iz lǟt mȯlmõd lapst līvõ kīeldõ sīegid.
Meita Ārija Berthold, kis 1995. āigastõst um Baibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaibaiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba Baiba
Mäd kuonnõ alz rõkāndiz jegāpǟvas līvõ kīelkõks.
Ka siz, ku vaņbizt izt tōt, ku lapst mūoštabõd, mis ne rõkāndõbõd.
Ma tǭž kīeldõ oppõ.
Ni ma tīedab set rōz sõnnõ, ja mǟdõltõks um īend mūnda loul.
Ma mõtlõb luggõ, ma võiks, ku mǟdlõb, ku jemā opātiz, kui um kuoŗŗõmõst.
Ku ma tämmõn kizīz, mikš minnõn kīeldõ iz opātiz, siz ta vastātiz, ku se vȯļ äbtundtõb ja äblubali kēļ.
Viktor ja Maŗt Bertholdõn līvõ kīel stuņds Kūolka alīzskūols 1990. āigast īrgandõksõl
2008. āigast sõvvõ vȯļ ežmi, ku Viktor kūož benk pǟl Līvõ pivād pǟl ei tijāks.
Viktor Berthold lekš igā pǟl kǭdõkskimdõ kōd āigast vannitõs 2009. āigast 23. februārs.
Duņtšiz Kūolka kālmas.
Vanāst Žonaku jednikād Viktor Berthold ja Paulīne Kļaviņa Līvõd rovkuodā 50 āigast jubilej pivāds Irēl 1989. āigast 5. augusts.
Kȭlbatõd materiāli:
Šuvcāne B. „Īet iļ Vaidi min kilā.” R., Lețmō Avīze, 2015. 306.–311. lpp.
Saruna Viktor Bertholdõks Kūolkas 2003. āigast augusts.
Videoieraksts.
Kēratõn um LFK asistents Aldis Pūtelis.
Ārijas Berthold kērad Baibai Šuvcānei 2014. āigasts.
TREŠĪD KAKARID ČATOSIM LĪBISKI
5. novembõrs sugīz Līvõd Fond ja Līvõ kultūr sidām valūd ītiz istāmiz, kus sai nõvvõ pidtõd ka portāl livones.lv võimizt līvõ kīel popularizīerimiz ja paŗīmiz optimiz pierāst.
Abīd organizātsijd pidīzt, ku portāl immõrehitamine ja laiendamine ni tarmõb līvõ kīels äb set mõtkõd vaidõ, tieutõ ūdidi “vai pānda tēriņtõkši ja tieutidi, bet ka rõkāndõ onlines.
Sīepierāst sai LKS jeddõpanmiz pierrõ loptāntõd, ku jeddõpēḑõn (25. novembõrst) jegā kuolmõndiz ȭdõg kīela 20.30st tīera stuņd võib rõkāndõ līvõ kīelkõks.
Moderator lomu võtīz Valt Ernštreit.
Portāl Livones.lv seļtš jag.
Chat um lieudtõd portāl īt jags sīḑš. Īt jag lūomimizt um tigtõn Nordplus programm.
2011. - KULTŪRAS VALODA JA KULTŪRAS GADU
Rovdvaidli Līvõd sõbrād seļtš ja seļtš Līvõ Kultūr sidām um loptāntõn tieutõ 2011. āigast iļ rovdvaidliz līvõ kīel ja kultūr āigast.
Sīen āt setmiņ sǟdõ – nei kultūrvēsturistiz sidtõd tǟdzizt āigastāigadõks kui ka tǟdzizt, sīest, ku 2011. āigast nägțõb set unikālizt suggimizt.
2011. āigasts um immõr 150 āigastõ, ku Pētõrburgs tuļ ulzõ A. J. Šēgrēna ja F. J. Vīdemaņ ītiztīe saksā kīelkõks – ežmi līvõ kīel grammatika ja sõnārǭntõ, mis vȯļ ka ežmizt līvõ rovlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōl
tulbiz āigast um immõr 90 āigastõ, ku um andtõd ulzõ ežmi āigali sižāli rōntõ līvõ kīelkõks – Līvõd ežmi lugdõbrōntõz (Līvli ežmi lugdõbrōntõz), missõks Ēstimō Akadēmiliz sindõn kīel seļtš (Akadeemiline Emakeele Selt) īrgiz eņtš kērad ulzandõkst strīpõ.
80 āigastõ tāgižpēḑõn īrgiz ulzõ tūlda ežmi līvõ āigakēra Līvli.
75 āigastõ tāgižpēḑõn kēratiz līvli Kārlis Stalte Ēstimō Akadēmiliz sindiz kīel seļtš kõrdõlpanmiz pierrõ ežmiz līvõ ābeļ, mis minnõn um tund vīž āigastõ tāgižpēḑõn Ēstimō vald arhīvs.
20 āigastõ tāgižpēḑõn pūojtõd vald īžkist kaitstõb kultūrvēsturiliz ala Līvõd rānda, bet Lețmō Republik pandõksõs „Iļ Lețmō rov ja etnilizt gruppõd vabād kazāntimi ja õigizt kultūr autonōrijõks” līvlizt āt tieutõd Lețmō pūojvaldõks.
Nei īž āigast pǟl um immõr vīž āigastõ, ku līvõ kultūr ja kīel portāl livones.lv um āinagi plašsaziņas līdzeklis, mis āndab tieutidi līvõ, lețkīel, angļu ja jagū ka ēsti ja sūomõ kīelkõks.
Līvõ kēļ ja kultūr äb ūotõ set istōrijlizt vǟrtõd, mis katāb āigastkimdõd ja sadād põrmõd.
Se um vel tǟdzizt tuņšlimizt ja tieutidi ovāt, mis rikāztõb tämpiz kultūr jelāmizt ja tarmõb tieutidi, kīen um äb set zinātniskas, bet ka praktiskas mõtks.
2011. āigasts tulāb ulzõ Ēstimōl seņtš amā sūŗim līvõ-lețkīel-lețkīel sõnārōntõ.
Siedā um lūond tämpizpǟva amā paŗīmim līvõ kīel tuņšliji prof. em. Tiit Rein Vītso setmiņ līvõ tekstõd varādõks, ka līvli Pētõr Damberg vāks.
Ūž sõnārǭntõ, missõs um ka līvõ kīel grammatika, līb täudli opātõks autōrlizt kīel nägțõbõdõks.
Tämnāigast 10. detsembõrs Tartu Iļīzskūols Valt Ernštreits sai ežmizkõrd tuņšlimizõks „Līvli kērakīel kazāntimi” filolōgijdoktori grād ja 2011. āigasts tulāb ulzõ rōntõ sīe tīe alīzõks.
Lețmōl ja Ēstimōl ātõ rovdvaidlizt zinātniskizt konferentsõd, nägțõbõd ja munt suggimizt.
Iļ rovdvaidliz līvõ kīel ja kultūr āigast rovdvaidliz līvõ sõbrād seļtš ja Līvõ Kultūr sidām amā tǟdzizt koostööpartnerõd Ēstimōl ātõ Tartu Iļīzskūol, ēsti kīel institūt, sindizt kīel seļtš, Lețmō – Lețmō Zinātņu akadēmij, Lețmō kīel agentuur, Lețmō Natsionāliz istōrij muzej u.c.
Kūoḑkāndaji Lețmōl – Valt Ernštreit, Ēstimōl Tūli Tuiska, Sūomõmōl – Tapio Mekeleinens.
Profesōr Mati Hinta tēriņtõks rovdvaidliz līvõ kīel ja kultūr āigast konferentsõn 25.11.2011. Tartus.
Min mõtkõd āt tämpõ rāndas ja īdskubs näntkõks, kīen līvõ kēļ um tõurõz.
Laz näntõn amā se jelāmi vȯlkõ jõvā. Ažād attõ lǟlamd.
Laz ne seļļizt vȯlkõd, agā mēg äb tōm līvõ kīeldõ unnõ.
Amād jõvād tōbõd täddõn amādõn – ibūkst Hints.
Publicēts Lețmō Republik Kultūr ministrij tigkõks.
PROFESORA MATI HINTA SVEICIENS
Mäd lapstõn vaņši um võtāmõst ne ka eņtš ūoļikšimiz sizzõl.
Ta um kǭļikšõn irdõ kīeldõ.
vizās piddõ
Sa pidād min riekstõ.
Ta pidāb neiku ambõdõks vizās.
lapstā vaņtlõ
Ma vaņtliz amḑi ītizt: nei lāmbazt kui ka piņi.
kazātõ eņtš siļmi!
vȯdlõb neiku ūomõgt päuvõ
Mis siz jemīņ vȯdlõ.
Ta sugīd äb vȯdlõ.
Ta vȯdlõb lapstā, ku tämmõn līb.
Ta vȯdlõb staŗīkšõ.
Amād at vȯdlõjid. TEST
ūoņdžiliāiga
sīedõ ūomõgt
brāndiļ vȱnts
pag, pag
Vȯllõ ka um šūmõd, īrgõb vǭtõ.
Pugūb, laz vȯlkõ šūmõd, laz ta vȯlkõ šūmõs.
Ma lǟb täm pūolõ.
Li sīezõ pūolõ!
Ukš īdsõ lǭjas klapūb vāldiņ vizzõ.
Tōvaz nei īž klapārtõb ukstā, kuņtš mūrdab.
vǭŗ pūol
pū vǭŗsõ
Pǟvast um vǭŗ.
Ikš ma vel täsā vǟrgõks.
se um lūomõ boŗīkšimi.
vandõks pierrõ
Stebertõb lūomõ lapstā, kõps, kis äb või kǟdõ, lǟb īekõs umrõm, umrõm.
Rovžti stebertõb.
Mitikš iz või tǟnda vǭļikšõ.
Lǟb tȭratsepļõ, mõitiz ta äb kuijõ.
Siz ku vȯļ suodā, siz rovd sadīzt neiku āina vǭls.
kuzzõ kouvõ
kǭrands um sūr kupen.
Kilā riek um kupīdi täuž.
Tōvaz palāb kǭrands kupenõ.
Lum pudūb touvõ kädsõ.
Tōvaz um pudīņțõn kupīdi.
Sū vȯļ šūmõs.
viļļõ krǭpšõ
pūgõ
jarā nīskõ
Ta pīkstõb eņtš sidāmtõ.
Mok, ku sa tūoizta nǭvõd, tīe tuoizõn – lūomõn, rištīngõn, lǟlam.
Sa mokūd tǟnda sõnādõks, ku tämmõn akūb sidām jūrõ.
švakkõ tīeratimi
Nei švakkõ, tuoi äb ūo nei ku lūd ja nǭgõ.
Ta īeb vǭjlizõks.
Se nai um mustā neiku sūolizt lešti.
šūmõd ūld pǟl
Vȯllõ ka um šūmõd.
vīžsadā ežmi
vīž kaššõ
vīžkimdõ ežmi
kubbõ rǭibõ
mǭzõ akkõ
ǭrõndõ
vizzõ akkõ
vizzõ kazzõ
vizzõ kattõ
vizzõ īedõ
vizzõ kilmõ
vizzõ laskõ
vizzõ võttõ
vizzõ tīedõ
vizzõ pīkstõ
vizzõ siddõ
vizzõ puggõ
maggõm pānda
vizzõ tīedõ
vizzõ võttõ
Ta katāb sīemnaigõ.
Missõks võiks sīldan lieggõ vizzõ tīedõ?
Pǟva lekš pīlad tagān.
pitkā vīz
Sa ǟltabõd tǟnda käddõ.
vālda vitsā
vīri vitsā
kui veggi set võiž
vizās piddõ
vizās vȱlda
Ni um kuoig vizās.
Pǟva um pīlad tagān.
Mäddõn nīemõd izt āndat semḑi, vȯļtõ vizās.
vizāstõd uks tagān
vizzõ sidtõd iseloom
sīlmad vizās
amātõ vizās piddõ
kīeta vizāntõ
sǭb vandõks vizāstõd
Amād vizāstõbõd, ku tämmõn um tuož.
Ibbi um sidtõd.
vizā pēgal
vizā neiku kiv
vizāks tīedõ
Suņ paņ eņtš vizād sǭradõks tämmõn iļ pǟ.
Vāldalēba um vizā neiku kīļ.
vizā vež
vizā uņ
sieldõks tīedõ
setmiņsuglimizt ja sūŗit ouŗtouvõd
buklets
tīeratõ tīedõ
jämp vīțõ
knaššõ
midēgõst äbõigiz või jämp vīțõ tīedõ
Sīen um ikš tutkām jo laigā äbku tuoizõn.
Ta īeltõb krītaks tubbõ, tīeb laggõ või ainõ vāldaks, knaššõks.
Ta tȭmbõb rīstõ.
vikātõ vikātõ
Lūomõz vitūb eņtš tabārtõ.
lipp vīertõb tūlsõ.
bǭļa stīp
kǭra tībõz
bikškȭrda
škīela jovā
Sa ūod neiku īd lovāks kațki.
Sēmḑa kuijõb pǟva kädsõ, ilmõ päuvõ set novūb.
Puțkõz novūb.
Näntõn äb ūo mingizt vizāntõzt.
veggi ǭrõn
veggi kieuž
veggi rīst
Stipr nei ku rōdanaggõl.
Ne vȯļt vel killõld viššõd.
Īdsõ lǭjas smirdžõb.
Sproužõb set, pīentõ vīmõ, sproužõb.
Mōŗa ētab.
jarā eitõ
mǭzõ eitõ
ulzõ eitõ
iļ kuoig bort eitõ
mit äb ānda käddõ, viskūb neiku piņņõn
Nēḑi miedlinkizt tapābõd sigžõ ja viskõbõd ulzõ.
Visīzmõ täm pitkāliz mǭzõ.
Mis ma äb tǭ, ma viskūb jedspēḑõn.
Sa eitõ tuoizõn kivkõks.
Sa eitõ tuoiz pǟlõ kivkõks.
Viskūb ǭrõnd pǟlõ.
peļgimizāiga
jarā jūobõnõks sǭdõ
Rištīng virgõb.
Sa nūzõd unstõ.
virgõ sǭdõ
Rištīng virgõb.
virgs vȱlda
Jemā lǟb neitstõ ältõm.
Ta lǟb vāgiž, algõ virgõg jemā.
Sa ajābõd tuoizõn ūnda vizzõ.
nõggõlnõggõl
Sukkõ kudāb vīd nõggõlõks.
Ma vȯstīz eņtšõn strīplimizt serk.
Ma viedāb papīer pǟl trikīdi.
Siprikizt ņärīkšõbõd; lapst ka ņärīkšõbõd neiku ņärīkšõbõd.
Vingõr, ku võib vǭļikšõ iļ eņtš.
Ta tūndiz, kui ei tȭlzaks.
kūorad džinkst
sūr tvan
Tvan tulāb tubbõ.
Ǭj mūrdiz tȭnka tubbõ.
Vanstõ ma tūndiz, ku minnõn īeb slikțõks.
krīevõ võitiz saksā.
Ma sai sīe eņtšõn.
vakā vitsā
Līb vīmõ.
Sūr, jamdi vīmõ, mǭ dõržõb.
Vīmõ neiku kǭradõks gǭžõb mǭzõ.
Mȯis um dikțõmõt, līb vīmõ.
Vīļa lekš väggõ sūrs kasutuses ukkõ.
Vīmban um pǟgiņ spitši.
Vīlatõb vīlaks.
Täm nurm āndiz rikāzt viļļõ ja nänt vīļa lekš ukkõ.
Vīļa kīlab mǭzõ.
roudi vīla
Veļūb tīe jo kōgaz.
Sa krakšūd tūoizta rištīngtõ rǭkõks.
Pierrõ radātiz ja mūoštiz siedā jõvīst.
Min mēļ mīnda piekslõb.
Rištīngt tȭmbõb, pietāb.
Kūrgõ rištīngt nutāb lāškaks.
jūokšõ, ku kūondad zibžõbõd
Ta īeb minstõ piddõz.
Mis sa läpši ertļõd! – ku midāgõst apāndõb, pietāb, pietāb.
Vīla tšūžõb.
Tallõ vȯļ kargõmõst ja villõ kīerõmõst.
amāsuglimizt stikkõ tǟdõd
jamdõ āiga
õldzi tūļ
Kīlma tūļ pūgõb jegā pǟva.
Kīlmas tūls äb või naggiri kuoŗŗõ.
Ma äb kāndat jamdõt.
sīedõ
Ta kārtab eņtš vǭŗstõ.
Pū ētab vǭŗõ.
Sin vǭŗõn iļļõ äb sǭ.
Kūn um vǭŗ set, ku kū um vizās, mingi pīla tulāb pǟlõ.
kengmidi läikiņi pīkstõ
Kengšepād, sǭpkidi spodīņțõb sukāks.
Pierrõsõnā
Līvõ kēļ um vanā sūomõgrud perīnaiz Lețmō sižālist kēļ.
12. āigastsadās se sai rõkāndõd tämpiz Lețmō teritorijās Rīgõ mier līdõ immõr, Kurmō pūolsala pūojs, Gaujas ja Daugava lejtemizõs, ka tämpiz Rīgõs ja sīe immõrgouțs.
Piškizt līvlizt sait kubbõ nōvõd rovdkõks, lǟdsõ tämpiz lețkīelkõks ja līvõ kīel pierāst jettõs tõvād tīed tämpiz lețkīels.
Sīegid 19. āigastsadā sidāmõs līvõ kēļ sai vel rõkāndõd kōds Lețmō kūožõs.
Pivāupe ležgõl Rīgõ mier lahe idā aigās, kus 22 rištīngt kȭlbatizt Vidzeme agā Salacas līvõ kīeldõ.
Līvõ kēļ kazīz täs lītiz āiga pierrõ.
Ja Līvõd rāndas, missõs um 14 Ziemeļkurmō rānda kalāmīed kilād Ovišõst Ģipkõ sǭņõ, rõkāndiz sǟl Kurmō līvõ kīelkõks immõr 2500 rištīngt.
20. āigastsadās līvõ kīel mūoštajizte lug sadīz ka Līvõ rāndas.
Sīe ajīztõ nei mȯlmõd mǭīlma suodād kui ka nõvkub okupīerimi, sīegid līvlizt īž ja nänt tigijizt munt sūomõ rovd siegāst ja Lețmōl aktīvi jaggõ võttõnd līvõ kīel ja kultūr pidāmizõst ja kazāntimizõst.
1950. āigastiš saitõ pandõd iļ līvõd rānda rubīžd režīm.
Kalāmī, mis kōgiņ vȯļ vȯnd amā tǟdzi līvõ tīemi, ja päzzõ mierrõ sai suorantõd, paņtõ līvlizt eņtš sindizt kuodūd jarā jettõm.
Sīepierāst lekš pǟgiņ līvliži vȯtšõm tīedõ sūrližis linnades – amā jemīņ Rīgõ ja Väntõ.
Istāt ei tijāks ja perri teritorij, kus amād kilād sait rõkāndõd līvõ kīeldõ, loptīz paikõl.
Jeddõ lǟnd līvlizt azmõl tuļtõ pakānd lețlizt, ja ni Līvõd randõ jemīņ kilūb lețkēļ.
Paldiņ līvlizt jemīņ jelābõd Rīgõs, Vǟntas, Kūolkas ja mūzõ Lețmōl.
2011. āigast rov lugdõbõks nägțõb, ku Lețmōl um ēņtšta līvliztõks pidāmõst 250 rištīngt.
Tämpõ līvõ kēļ um kēratõd UNESCO pasouļ ädāgtõd kīel nimkēras.
Mǭlõ um set rōz jemīņ äbku 20 rištīngt, kis võibõd rõkāndõ līvõ kīelkõks.
Sīegid um nänt siegās kuolm lūoltijizt, kis āt ka sīe rǭntõ autorid.
Sīepierāst võib kītõ, ku laz kil līvõ literatūr um kūoḑõn Eirōp piškīm literatūr luggijizt luggimizõs, nei um agā ka amā sūr, až luggijizt luggijizt līvõ ja līvõ kīel mūoštajiz siegās.
Līvõ kīel ja kultūr joud ja tǟdzizm pǟgiņ kōgaz, äbku võiks nägțõ paldīņiz līvõ agā līvõ kīel mūoštajiz lug pierrõ.
Līvliztõn um vȯnd tǟdzi roll Balti Region istōrijs ja tämpiz lețkīel ja Lețmō kultūr tīemizõs.
Tuntud Lețmō kēramīed, komponist, kunstnik, valdmīed ja munt kovāld vail um pǟgiņ seļļiži, mis ātõ perīņ līvlizt kädst, ka tämpõ.
Pierrõ kīel ja mǭ kǭtõmizt līvlizt at vȯnnõd piškizt eņtš īžpīlimiz ja vīļa vȱidajid, kis āt äbțõnd līvõ kīel ja kultūr vȯidõ tämpiz sōņõ.
tǟdzi um ka se, ku pigātagā kakšsadā āigastõ īdskubs konvencionāliz kultūr pidāmiz pierāst līvlizt āt kazāndtõn ka eņtš tämpiz kultūr.
Se um sindõn kōgiņ āiga āigal īdskubs līvlizt nōvõ rovkõks – lețlizt ja ēstlizt – tämpizizt kultūrd.
Se nägțõb, ku līvlizt āt tämpizpǟvan äb set eņtš kīel prațțimiz ja traditsioonõd, bet āt kazāntõn ka eņtš kērakēļ ja tämpiz kultūrtradītsijd, mis āt nǟdõb tämpiz līvõd lūoltijizt, kuņštijizt, komponist ja izpildītāji.
Līvõd kēravīț īrgandõkst
Ežmizt līvõ kīel sõnād ātõ lieudtõbõd jõvā 13. āigastsadās kēratõd Līvõ Indrõks hrōnikā, mis um tǟdzi dokument līvõ ja amā Balti Region istōrij tuņšlimizõs.
Ežmizt līvõ kīel tekstõd võikstõ druktõd jõvā 16. āigastsadās.
Sīegid sūŗimi jag jedmõl 19. āigastsadā sidāmtõ ulzõ andtõd līvõ kīel tekstõd ātõ jemīņ kēratõd nemē kīel nägțõbõd, mis äb ūotõ vȯnnõd sǟdõd līvliztõn eņtšõn. seļļizt vȯļtõ ka 1863. āigasts Londons druktõd ežmizt rōntõd līvõ kīels – Matteus evangēlium tulkõmõd Kurzeme līvõ kīel lääne- ja idaloks.
Ežmi kūoḑõn līvlizt pierāst mõttõltõd rōntõ, ka Matteus evangēlium tulkimi, mis sai tīedõd ab jedmõl ulzõ tuldud tulkõmõks, tuļ ulzõ set 1880. āigasts Pētõrburgs.
Sīegid ežmizt līvõ kīel nägțõbõd sugīzt jõvā 19. āigastsadā sidāmõs, ku līvlizt jūr tuļd Pētõrburg akadēmikõd Anders Johan Šēgrēns ja Ferdinands Johan Vīdemanis.
Nänt kubbõ sǟdõd ežmi līvõ kīel grammatika tuļ ulzõ 1861. āigasts Pētõrburgs.
Tuoiz kīel nägțõbõd siegāst (sõnad, rovvīļad, rōntlizt nägțõbõd ja nīžõd) ātõ lieudtõbõd ka ežmizt līvõ kēravīļa nägțõbõd – Jāņ Prints ja täm pūoga Pētõr Prints kēratõd lūold.
Jāņ Prints vaņīmi vȯļ līvlizt kalāmīe ja rōntõz Pizāst, kus ta kōgiņ āigastidi kei keir amātõs.
Pierrõ siedā ta likīz jellõ Vǟntas, kus paņ alīzt Vǟnta pilsētas jagūn – Ostgalam (vienst Vǟnta tänavast – Pritš ielast – nimtõd Pritš aimkõks).
Jǭņ Prints jelīz sǟl igā lopāndõks sǭņõ.
Tämmõn piemīz sūr kīelmīe ja kēramīe talent.
Iļ sīe nägțõbõd nei täm tīedõd līvõ kīel ūdsõnād, mis ta āndiz kōdle jedmõl nimtõd tieudmīele, nei īž ka täm kērad sīeāiga Lețmō āigal.
Jõvā jedmõl A. J. Šēgrēna ja F. J. Vīdemaņ saabimizt Jāņ Prints vȯļ kēratõn setmiņ kērad lețkīels ja līvõ kīelkõks.
Ja tīend ka mūnda tulkõm.
Jǭņ Prints vaņīmõn vȯļ mõtkõz, ku tulbiz kazāndõn um pidāmõst knaš, pūdõz ja rikāz līvõ kēļ ja um nägțõmõst, ku līvõ kēļ um seļļi īž kultūrkēļ, mis mū sūŗim Eirōp kēļ.
Mõtlõmõst, sīepierāst võiks Jōņ Prints kēratõ eņtš ežmizt lūold līvõ kīelkõks ja lūodõ ežmizt tulkõmõd.
Jāņ Prints um tǟdzi ka lețkīel literatūrõn.
Täm lețkīelstiz kēratõd lūolrǭntõ Miermīed pivād lould ja pǭlõd, mis ta tei eņtš vaņīmiz pūoga Jōņõks, sai ulzõ andtõd Jālgabs 1845. āigasts.
Se vȯļ tuoi originaalvīļa rǭm leț literatūr istōrijs.
Luggõs iļ 170 āigastõ tāgižpēḑõn Jāņ Prints kēratõd lūolidi, võib set brīnõ iļ sīe, mits tämpizt āt täm kȭlbatõd kīel ēļd, mits mõttõltõd āt täm lūold ja ritmõd.
Täm kēratõd tekstid panāb ka mõtlõm iļ sīe, ku istōrij võiks vȱlda mõiti.
Až Jōņ Printsõn vȯlks vȯnd võimi jemīņ tieutõ iļ kultūr jelāmiz mūšis, äb set kalāmīed kilād mǭīlmas, ta vȯlks agān sōdõ tǟdzizõks ja õldzizõks 19. āigastsadā kultūr pärsõnõks äb set Lețmō ja Baltimaad, bet agā äkki ka amā Eirōp vȯlmiz.
Līvõ kēratimi 20. āigastsadās
Līvõd literatūr īrgiz kierdõ kazzõ pierrõ Ežmizt mǭīlmasuoddõ, ku Eirōps vȯļt laigāld levinud 19. āigastsadā natsionāliz romantism mõtkõd ja pierrõ sūrd impērijõd kubbõvaristimizt sugīz äkīstiz pǟgiņ ūži natsionāliži valdīdi.
Ku ūd īžpīlijizt valdõd – Lețmō, Ēstimō ja Sūomõ – sugīztõ krīevõ impērij drupīdi, siz līvlizt, kis vȯļt tǟdzi jag sīe immõrgouț istōrijst, tuļtõ tegīž tǟdõl.
Nēḑi vȯļ mudžtõn mõtkõz iļ sugrovd – set sūomõgrud sõņšlijizt rovd, kis rõkāndõbõd jemīņ indoeiropõd sõņšlimiz Eirōps.
Nänt tuņšlimiztijizt ja kultūrtīed sait ka vizāstõd se, ku munt seļļizt sūomõgru rovd, v.a samūd ja ungārd, vȯļtõ lǟlamstiz käddõ lasktõd tuņšlimizõks ja tīekõks, sīest ku ne vȯļt īenõd īž pūojtõd Nõukogude Īts.
Nänt tieudmīzt ja lūomizt rovd tīemizt saitõ ka vizāstõd se, ku tuņšlimizt ja tīet munt sūomõgrud rovdkõks, v.a samūd ja ungārd, vȯļ lǟlam, sīepierāst ku ne vȯļtõ jõvāmēļizt Nõukogude Ītmōl.
Sīepierāst īrgizt setmiņ sūomõ ja ēstlizt tieudmīe interesõd ootamatult līvlizt pierāst tīedõ līvõ tuņšlimizõks ja abkõks näntõn, nei īž ka mȯlmõd rovd sūrsuglizt tigtiztõ līvõ kīel ja kultūr kaitsimiz jõupingutusi.
Ežmizt ja amā tǟdzimizt seļļizt tieudmīzt, kis līvlizt randõ tuļtõ, vȯļtõ Lauri Ketunens (Lauri Kettunen; 1885–1963) – sūomõ, Tartu Iļīzskūol Baltijas mier sūomõ kīel profesōr ja 1938. āigasts ulzõ andtõd līvõ-Saksāmō sõnārǭntõ kubbõpanji, ja ēstli Oskar Lorits (Oskar Loorits; 1900–1961), L. Ketunen sīeāiga student ja amā obbõ līvõ folklōliji ja tuņšliji.
Sīesõ, ku līvõ kīel ja kultūr materiāliz kubbõ kuoŗmi um vȯnd jõvā eņtš ežmiz ekspedītsij āigal līvõ kilās 1920. āigasts, īrgizt mȯlmõd tieudmīed rõkāndõ iļ sīe, ku līvliztõn jemīņ um panmõst tǟdõl eņtš viļļõ, siedā um pidāmõst ja kazāmõst.
Sīepierāst ne äbțõnd tīedõ ja kazāntõ līvõ kultūr jelāmizt – pūojtõ korkidi ja ežmiztõ līvõ vald vōļikštõkst Līvõd īt, oppõ līvõ kīel skūols – ja jaggõ võttõnd munt aktivitātēs.
Ikš amā tǟdzižist sīe tieudmī tīestõ vȯļ līvõ tekstõd ulzandimiz võimiz lūomimi.
Jõvā 1921. āigasts āndiz L. Ketunens ja O. Lorits ulzõ ežmiz līvõ lugdõbrǭnt ja īrgizt seļļiži lugdõbrǭntidi ulzõ andõ 1926. āigast sōņõ.
Roulōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōl
Nänt rōntõd ja pierrõ ulzõ andtõd kūkēra „Līvli” (1931–1939) sai līvõ literatūr kazāntimiz azūmõks, kus võikst eņtš tīedõd ulzõ andõ nei jedmõl kēratõd kui ka nūord līvõ autorid.
Tämmõn um kītõmõst, ku sīel āigal ja līvõ istōrijs amā populaarsem kēravīļa žanr um vȯnd lūol.
Se um ka jõvīst mūoštatõb, sīest, ku jūomi alz um vȯnd populaarne ka līvlizt nōvõd jūs.
Pandõkst um kievāmstiz publitsīerõmõst ja lūol tīemiz pierāst nägțõb, ku um vajāg veitim tīedõ kui prozas kēratimiz pierāst.
Se vȯļ tǟdzi ka pǟgiņd līvlizt autorõd pierāst, kis vȯļtõ amā jemīņ kalāmīed ja jegāpǟvas jelīzt pǟgiņ jemīņ airõdõks ja võrgõdõks kui kǭrad ja papīer.
Amā tǟdzim sīeāiga literatūr vȯļ Kārlis Stalte (Kōrli Stalte; 1870–1947) – lūoltiji, tulkiji, līvõ kultūr vȱidaji ja kazāndaji.
K. Stalte vȯļ ka ežmi 1923. āigasts pūojtõd Līvõd īt jūodiji.
Ta vȯļ ka kūkēra „Līvli” tuoimiji (1933–1939) ja tulkiji, kis tulkiz līvõ ūd derību.
Sīegid amā laigā K. Stalte um tund kūoḑõn eņtš āigalizt ja vaimlizt lūold līvõ kīelkõks.
K. Stalte īrgiz kēratõ jedmõl Ežmizt mǭīlma suoddõ.
1920. ja 1930. āigastiš vȯļ ta amā kȭrdali līvõ lūoltiji ja ka ežmi Tallinnõs ulzõ andtõd līvõ kīels tapuš lūold – Līvõ loulõd (Līb lōlõd; 1924) – autor.
Eņtš tīes K. Stalte amā jemīņ piekslõb līvlizt jelāmizõn, ta kēratõb iļ līvlizt patriotlizt ja ka vaimlizt ažād.
Sīegid täm lūold āt setmiņpūoļizt – nēši ātõ lieudtõbõd kil īdkõrdizt, rovlōlōdõd lapst lūold, nei pīenõd pūogad.
K. Stalte um īžkist tǟdzi sīestõ, ku pǟgiņ täm lūolidi um īdskubs sindõn nemē loultekstid līvõ kūoŗõd pierāst (ta um ka līvõ angkõks sõnād autor).
Siedā īž võib kītõ ka mūnda mū līvõd lūoltijiz.
Sīepierāst āt lōlajid saggõld kil pigā vizād, ku lōlabõd rovliži lōlidi, laz kil sīe loul tekst um kēratõd mingiz tundtõb līvõ lūoltiji.
1930. āigast lopāndõksõl K. Stalte tei kubbõ ka līvõ lugdõbrǭntõ kežkēra, mis sai ulzõ andtõd set 2011. āigasts, mis vȯļ rovdvaidliz līvõ kīel ja kultūr āigast.
Sīes rōntõs ātõ Kǭrli Stalte lūold nägțõbõd tǟdzizt līvõ literatūr nägțõbõdõks.
Se īž kītõb ka iļ K. Stalte kēratõd nīžõd, mis āt kil īrgandõksõs lapstõn sǟdõd, bet nägțõb pasouļtõ nänt kēratimiz āigal nei jelāmizt ja tuodāli, nei jõvā ja knaš līvõ kīel abkõks, ku nänt lugdõb tīeb jegāīd līvõ kīel mūoštajizõn tuodlizt rȭmõ.
Stōdõd vȯlks nei jegāpǟvali jelāmi līvõ kilās kui ka sīeāiga mūšis.
Ežmizt līvõ prozas nägțõbõd sīegid vȯļtõ andtõd ulzõ jõvā rōz jedmõl, kuolmõs līvõ lugdõbrǭntiš (1923).
Siedā vȯļ kubbõ sǟdõn August Skadiņš ja rōntõ ulzandimizt vȯļ tigtõn Ēstimō Karskusliit (Eesti Karskusliit).
Rǭntõz A. Skadiņš sizzõl paņ set alkoholi võikslimiz pierāst pivāstõd nīžidi, mis ta īž vȯļ ka kēratõn.
1935. āigasts Sūomõs sai pīkstõd Pētõr Damberg kubbõ sǟdõd jemākīel lugdõbrōntõz skūol ja kuod pierāst (Sümt kīel lugdõbrōntõz skūol ja kuod pierāst), mis sai ikš tǟdzižist eņtš āiga kulūdõst.
Tulkimiz kūoral um lieudtõmõst rōntõs ka līvõ literatūrõd kēratõd lūolidi ja nīžidi, missõst jag um kēratõd īž P. Damberg.
Pētõr Damberg vȯļ väggi tǟdzi pärsõn līvõ literatūrs ja tämpiz kultūrs.
Ta jelīz setmiņs jags – kēratiz ja lūoltijistiz līvõ lūolidi, kuoŗtiz ja tuļ kubbõ līvõ folklōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlōlō
Ta pidīz līvõ kultūr jelāmizt padomju okupīerimiz āigal.
1930. āigastiš Jālgab opātijiz seminārās P. Damberg jagīz kūkēra „Līvli” ulzõandmizõst.
Pētõr Damberg kēratiz amā jemīņ lūolidi.
Täm lūoldõn um laigā kīel kȭlbatimi ja setmiņslǭnlizt kȭrdami.
Ta um kēratõn setmiņ eņtš mǟdõltõk nīžidi, mis ātõ lieudtõbõd īd jõvād līvõd prozas nägțõbõd.
1967. āigasts tei Damberg kubbõ ka ūd līvõ lugdõbrǭntõd kežkēra.
Sīesõ ātõ lieudtõbõd nõvāiga sotsiālistlizt reālism nägțõbõd, mis äb ūotõ lieudtõbõd munt līvõ ulzandõkst.
Kǭd mǭīlma suodā vaisõ pigātagā amād līvõd kultūrtöötajad sait jaggõ līvõd literatūr jelāmizõs: kil lǟndlīvõd lūoltiji Uldriķis Kāpberg (Uļi Kīnkamäg), kis eņtš āigal sai Lețmō vizāks eņtš līvõd patriotlizt arrimiz pierāst ja kīen sīepierāst Lețmōl tundtõb Lețmō presōrkõks nim “Līvli kēņig”, Līvõd īt amā obbõ jūodiji Didrõk Vālgamā (Didrõk Vālgamō; 1884–1968), kunstnik Jānis Belte (Jāņ Belt; 1893–1946), päp Edgar Vālgamā (Egar Vaalgamō; 1912–2003) ja pǟgiņd munt, ka līvõd tieudmīzt Lauri Ketunens ja Oskars Lorits.
Lugdõbrǭntõzt rõkāndõs vȯļ amā tīemi āiga līvõ literatūrs suodāvaitāiga.
Sīegid, kui nägțõb Pētõr Damberg nägțõbõst, līvõ kēravīļa lūom sugīz ka pierrõ Teist mǭīlma suoddõ, laz kil sīe ulzandimiz võimizt vȯļtõ tǟdzizt suorantõd.
Mūndaz autorõd, näiteks Alfon Berthold (Alfon Berthold; 1900–1993) ja Paulīne Kļaviņa (Poulīn Kļaviņa; 1918–2001), lūol sai ulzõ andtõd tieudmīz ulzandõksõs Ēstimōl.
Sīegid amā jemīņ sīel āigal tīedõd literatūrtrōntõzt eitõ kežkēras.
Ku Lețmō sai īžpīlimiz tāgiž, sugīz līvõ kēravīļa ulzõandmine.
Lețmō um mäd izāmō
Iļ sīe vabām võikslizt ka līvlizt, mits ni nēḑi vȯļ, īdskubs lețliztõks.
Sīepierāst mäd izāmō um mäddõn väggõ ārmaz.
Lețmō galvaspilsēta um Rīgõ sūrs Daugavas.
Sǟl jelāb vald vald.
Iļ Daugav kuoig lǟb ilzõ Rīgõ sǭņõ.
Ne tūobõd kōpi vȭrõst mǭst ja tūobõd Lețmō kōpi vȭrõmǭlõ.
Daugavõ tulbõd ka suodāmīed, kis kāitsõb Lețmō randõ, kus mēg līvlizt, jelām.
Krasts
Mēg jelām līvlizt kilāši rāndas.
Rovd mõtsā, siņņi mier ja vāldad jõugõ kāndid at ne, mis mēg täs jegā pǟva nǟmõ.
Nei jõvā mängimi ku vāldad rānda jõugõs lapstõn äb ūo kuskiz.
Sǟl võib kuoŗŗõ ka kǭmalgidi.
Mūndakõrd um nēḑi rāndas väggi pǟgiņ.
Polākõd piedāg kūoŗštõkst vaļmõks kuoigõ, panbõd näntõn pīeld, pīeld jūrõ papīer puŗŗõd ja panbõd näntõn peldõ.
Tūļ ajāb kuoigīd jarā rāndast, kuņtš ne īebõd mǭ pǟlõ, kus lāinõd nänt immõr lǟbõd.
Ku set tǭb, võib ka lǟdõ mierrõ peldõ.
Sūrd rovd võibõd lǟdõ iļ tuoiz, mūndakõrd ka kuolmõnd sīekõ.
Lapst äb sǭ tuoiz sīemni, jūom um jõvā pa jennõks tõvāks.
Tuoizõl um vež jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo jo
Ku um sieldõ āiga, tuoizpūol mīerda nǟb Sǭmalā.
Vālda Sǭmalā bāka um nǟdõb pigā alz.
Pids pids mīerda broutšõbõd kuoigõd ja kalāmīed lǭjad attõ nǟdõb nei mierrõ lǟdõ, kui ka randõ tulbõd.
Kalāmīed tūobõd mierstõ amā jemīņ lešti, sīļkidi ja brēțliži.
Mūndakõrd um jovāvõrgõd sizāl ka sūŗimad kalād nei ku mencas, kõvvõd, laši ja munt.
Mäng
Rānda pǟl lǟmõ mēg,
Rānda pǟl lǟd tēg,
Rānda pǟl lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Mierrõ lǟmõ mēg,
Mierrõ lǟd tēg,
Mierrõ lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Madālõ lǟmõ mēg,
Madālõ lǟd tēg,
Rāndas lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
Kuodāj lǟmõ mēg,
Kuodāj lǟd tēg,
Tubās lǟbõd amād mäd kilā kalāmīed.
kievād
Kievād at rāndas obāļi.
Siedā tīeb jei miersõ, mis āndab kilmõ.
Agā ku kievād um jūsõ, siz se ka um knaš.
Līvlizt mõtlõbõd, ku nei knaš kievād ku rāndas äb ūo kuskiz.
Kārklin ja vītoļõn at pūoļd.
Ābeļdārzs ēdrikšõbõd pūd, immõr kīend sǭbõd miedlinkizt vȯtšõs.
Pešlinkizt nūolõbõd šurpu ja jeddõpēḑõn, stārķis pīlõb īd jālga pǟl eņtš piezās, stārķis tūgõb, ja amā mõtsā kilūb līndõd loulõst.
Jougõd ja ūrgad attõ täuž vietā, ne ailõbõd kievām õvās mier pūol, märāstõs eņtš muldimizõks.
Kalāmīed võibõd tegīž mierrõ lǟdõ ja jelājõd sǭbõd ajjõd kǭŗa pǟl.
Ku nīemõd attõ ežmiztkõrd kōŗal vȯnnõd, siz kōŗapainõd, laz vȯlkõ jemīņ semḑi, sǭbõd ȭdõn laskõd.
Kǭŗapabbõnd laskõbõd vastõ.
Sīesõ ātõ ka lapst, ja sīe ȭdõn mitikš äb nägț, ku lapstõn attõ kažžizt ǭrõnd.
Pǟva, tōla īedsõ, um lǟnd,
vȭrõs mōs kalāmīed attõ peislõm lǟnd.
kievād ta um tegīž tāgiž tund mäd jūr,
tuldsõ tästā vāgiž lum vōļikšõb.
Tallõ kilmõ jūobõn, jeitõn,
ja kui kōgaz nǟb sīlma, um mier īend vāldiņ.
Kalāmīed ni tegīž mierrõ võrgõd ētabõd,
kalādõn nänt tǟdõks viedābõd pierrõ ulzõ.
Mierrõ lēmis, aigõ tuldsõ, ne äb unnõt siedā,
ku näntõn um andtõd vejmizāigaliz pǟva tīe.
Vasara
Ku Jǭņpǟva um jūsõ, siz um ka sõvvõ.
Jǭņ ȭdõn rovzt lǟbõd randõ.
Sǟl um mingi vanā lǭja immõr gǭdõd, mingizt prațkidi kāndabõd, ja näntõn laskūb tuļ jūrõ.
Singõbõd Jāņ loulõd, bet lețkīellizt.
perīz āigal kūlõb ka mingizt ǭralizt loulõ līvõ kīelkõks.
Jǭņpǟva pierrõ tulāb ildīņ sūr, lǟlam tīeāiga, āinaāiga.
Kīen attõ kougizt nītõd, ne äb sǭtõ jegā ȭdõg kuodāj ja īebõd saggõld ka iļ īe nītõ maggõm.
Sõvvõ lǟbõd kuodānikād ulzõ rānda kilād jelām, laz võigõtõ miersõ peldõ.
Kalāmīedõn ka paldīņ sugūb amā sūr blekīd vejmizāiga.
Vanāst kalāmīed vadābõd kīedõd kädūdõks ulzõ, ni kīedõd attõ pǟgiņ pitkād ja jamdid, ka abūd vadā īž um pǟgiņ sūŗim, ja kīedõd ni viedābõd ulzõ motōrlǭjad mašīnõdõks.
Ruden pūol miersõ sugūb jubā brēțliži.
Set lem āigal ne pǟgiņ äb vejjõt.
Sūr lušt lapstõn sõvvõ um se, ku ne võibõd lǟdõ mǭŗad luggõm ja sīemõm.
Mōškõd, mustād ja vaŗīkõd attõ jo vaļmõd.
Pešlinki loul
Kūldigid lapst, ma kītõb nik, kui īlmas lōlab:
nei lōlab: „Tullõ!”
nei lōlab: „Kil!”
nei lōlab: „Vitš tūlrādi!”
se lōlab: „Vitš vǟrgõz!”
se lōlab: „Vitš tūļik, vitš vǟndik,
vitš tūļik, vitš vȯtš,
vitš tūļik, vitš vȯtš,
tšorr!”
Ruden
Ku vīļa um vaļmõz ja jarā nītõd, īrgõb sigžõ.
Pǟvad īebõd lītõks ja īed – pitkād.
Stārk um eņtš piezāst vanāst jarā kaddõn ja ka lōlajid äb ūot emīņ kūldõb.
Ne attõ amād mäd kädst jarā lasktõd lemmõd mǭd pǟl, kus äb ūo lūnda ja kilmõ.
Mõtsād īenõd vāldaks, set vǟridi brēțimizt um kūltõb amā emīņ ȭdõgiņ, ku ne sīebõd laijḑi, vȯtšõs kūožõ, kus ne pūd ladād võibõd maggõ īezõ.
Kalāmīedõn um tund amā sūr vejmizāiga.
Ne tūobõd kilgõ nei brēțliži kui ka reņgidi.
Rāndas um amā pǟva tīe.
Ku võrgõd attõ pūdõd, siz ne sǭbõd lagtõd vabām pǟl, ja kalāmīed, kūoḑõn sōnd sīedõ, võtābõd nänt vizzõ tegīž, laz võigõtõ siddõ ja eitõ tegīž sizzõl.
Gaisõ ja ka vied miersõ um sǭnd kīlmaks, peldõ jemīņ äb või mitikš.
Ku võrgõ pūdõndõn kīlmabõd sūormõd, siz ne kuddõbõd mierrõ tūlda, kus võib kežži peislõ ja īž peislõ.
Rovz rūoikõbõd mǭ pǟlõ, laz ta vȯlkõ vaļmõz tulbiz kievād kīlaks.
Ja ku naggõrd attõ jarā kuoŗŗõnd, siz ka mō kīlmab, miersõ sugūb višīņidi, pierrõ jeijõ, ja tǭla um jūsõ.
Sündinud kēļ
Miermīed kēļ, min jemākēļ,
pivā minnõn um sin ēļ.
Kis võib rāndakīeldõ unnõ,
unnõ ka eņtš jemā nim.
Miermīed kīeldõ rõkāndizt vanad,
spīekõ rāndamīed,
rāndakīels lōlidi lōlizt,
rāndakīels jumālt pōliz.
Miermīed kīeldõ rõkāndõ
sīepierāst, ku ārmaztõm; –
mēg ūomõ seļļizt nemē mäd izād:
līvõd nemē kivīd vizād.
Tōla
Kīlma ja lum mäd līvlizt rāndas um ǭrastiz jedmõl Taļšpivādt.
Ku ne attõ lǟnõd kūzõks, vanāks ja dāņtšõks jõvād lapstõn, īrgõb tōla.
Āiga īeb kīlmaks ja lum lum lum.
Rattõd ni attõ pandõd kilgõ ja amād broutšõbõd rieggõdõks ja kamandõks pids valdõ lūnda.
Mūndakõrd, ku mingi kilās tulāb, sidāb ibīz loka jūr ka kīela, mis sieldõ āigal kōgaz kilūb.
Iļ tǭla lapstõn um lēmõst skūolõ ja sildzistiz oppõmõst.
Ku skūol tīed attõ tīedõd, siz um āiga lǟdõ ulzõ mängõ, mērtõ lum vōdõzt tõvāld ja nustõ lummommõnd.
Pa vigāks võib ka ailõ libḑizõks ja piškizt rieggõdõks võib mäg pǟld mǭzõ laskõ nei, ku tūļ īd kūoral ūgõb.
Mier tǟtab jeikõks ja saggõld um kūldtõb jeipõ taurimizt, ku ta mūḑi kuoigidi lǟb jeistõ lebbõ.
Ku um īžkiz kīlma tōla, um kuoigõn pǟlõ īemõst, siz ka veggi jeikõl äb sȭita jemmitõt äbțõ.
Amād vȯdlõbõd kievād pǟvaks, mis sulūb amā lum ja jei ulzõ.
Kiļgimi
Austris pǟvakõks
joudõ kǭļõb –
austri pīlad lumkõks
pǟva katāb vizzõ.
pīlad vail pǟva tegīž
pǟva
kaimõb, nei tīeb nei, ku vež
īd īeb lumstõ.
Laz pūgõg kūorakurg, ku ta vīb
ulzõ pīlad,
pǟva spīțsõ līb
iļ täm jõvā.
Pǟva ōdõb tǟnda,
mis vel lum kattõb.
Valdkõks pǟva īeb,
kūoral um lǟmõst jedspēḑõn.
Uidvanā
Kougõn mõtsās vȯļtõ un vetš kuodd.
Sǟl vȯļt tämmõn sūrd tūltouvõd, kus ta ūoņdžõl-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõm-touvõ.
Ȭdõn võtīz unvanā sūr kuoț, täuž un jõugõ, ja lekš lapstõn ūnda tūom.
Tuļ Kǭrli läb jūr ja vaņtliz – nei obbõ jo, ja pȯis vel spēļõb pȭrand pǟl!
Īdtõkabāl võtīz kuoțstõ jõvā pǟva un ja viskīz leb läb pȯisõn siļmiz.
Ni pȯiškizt sīlmad eit lǟlamstiz, uņ īrgiz sīlmad kaggõlõ kȭlbatõ.
Ku jemā siedā neiz, kītiz ta: „Ai, unvanā, sa unūd mäd Kǭrli pȭrand pǟl.”
Võtīz pȯis sillõ ja kāndiz lovā pǟl.
Agā unvanā sidīz jeddõpēḑõn pitkād samūdõks, lekš maggõm tūom ka muntõn lapstõn.
Miedlinkiz loul
Sūrd īrõd, piškizt īrõd,
lapsõn ūnda tūodõ
leb tubā, leb kālma,
leb äl pǟ.
Mis ma tämīezõ neiz
Vȯļ pūolīezõ, ku uņ lekš jarā.
Amād magīzt.
Ma kūliz tuoiz tubās rõkāndõ ja čallõ.
Ma mūrdab lovāldõst ulzõ ja lekš vaņtlõm.
Ma pīliz salliz ukstās.
Ja mis ma neiz!
Lēḑi nukā ja jemā kaffe kaņtš svinēja kǭzas.
Abõn vȯļ papīer rūož rīndad jūs ja duņtš pidīz kaffebūņț tagān.
Kāznikādõn vȯļ täuž pȭrand.
Katl ja kǭra mǟngiztõ, munt amād daņtšõnd.
Sidūokõd kīerizt tempõks, izā villizt sōpkõd īekizt ǭj kruņtšõks.
Amād jukīd laigõbõd vāldiņ valīzt.
Kaffed ja tējad glǭzõd tǭbõd nei ku kamoli īdst sāinast tuoizõ sǭņõ.
„Alā tīe nei sūrdõ märrõ!” baŗžāļiz vanāǟma, kuolmjaļgi raj.
„Samū rovzt sōb virgõ, siz um pivād tutkāmõs.”
Agā siedā mitikš iz pan tǟdõl.
Nei kōgiņ nagrõz ja danktiz, kuņtš ikš kaffez tase ailiz tsukkõrztõks.
Kaffe rīstõn mūrdiz jag jarā, ja tsukkõrz lekš immõr.
Tikkiž tsukkõr pugūb pids pȭrandtõ.
„Kas ma äb kīt!” sūoḑīz vanātōți raj.
Amād ädāgizt väggõ jarā ja ailizt jegāikš eņtš kūožõ.
Ma magīz lovvõl tāgiž.
Jemā ūoņdžõl mõtlīz, ku ratst at siedā liggõ tīenõd.
daņtšõ, daņtšõ, roudõ
daņtšõ, daņtšõ, nizzõ,
daņtšõb, daņtšõb īd;
laz daņtšõg īņõ pūkidi ja akot,
daņtšõb, daņtšõb īd!
Jegā pǟva pivāpäuv,
jegā pǟva daņtšõm,
Eggiļ daņtšõn, tämpõ daņtšõn,
daņtšõb, daņtšõb īd;
mūpõ tegīž nei īž daņtšõ,
daņtšõ, daņtšõ, nizzõ,
Anotācija.
Valter Lang: Baltijas sūomõ ja vāldad varāld kontaktõd, mis nägțõbõd arheoloģiskie ja kīeltieud.
Pitkād ja joudzizt kontaktõd Baltijas sūomõ ja vāldad sugõd vailõ sugīzt nänt kǭd kīel grupõd kultūr kīelliz ja materiāliz kubbõ sadāmiz pierāst.
Se kēra koncentrīerõb mingiz interesīv tīetõbõks kǭd kultūr vaisõ, nemē ka kǭļõs seļtõ ja ilustõ kīel kontaktidi arheoloģiskajos tieutiš.
Amā ežmõks analüüsib mingiži semantiz sidtõd valdõd täpīņtõd gruppi proto-sōma kīelkõks, laz loptāntõg nänt täpīņtõd aigõ ja kūožõ.
Jeddõpēõn nägțõb, ku obbõz bronzasāiga kontaktõd at vȯnnõd amā paŗīmõd. ikš nägțõb iļ sīe kontakt intensitāte um sūomõ sõnā Kalev/Kaleva täpīņtõd vāldast kalst/kalējs, mis ežmizkõrd sai nimtõd min jedmiliz kēras ēsti kīelkõks (Lang 2012).
Pierrõ siedā sekos debatt iļ bronzas tīe ja bronzas rink lieggõmiz, mis ne kaltsõd või kaltsõd teitõ, ja perīzõks um pētõn nänt rinkõd lieppimizt antimizõks ja maksimiz pierāst.
Pētõr Kallio: istōrij fonolōgij proto-sōmust proto-līvõd kīel sǭņõ.
Se kēra um nemē kǭļõs rekonstruīerõ iļ amā sūr ēļ pandõkst aptuļļiz kronoloģiskas kȭrdas proto-sōma ja proto-līvõd kīel vailõ.
Sīe tuņšlimiz blakusprodukt um proto-lībiešu fonēmõd sällõm rekonstruktsij, mis jedmilizt ulzandõkst at vȯnnõd fragmentārizt ja jeddõnǟdõb.
Perīzõks īdtõkabāl um artõd, ku ja kus jedmõl sīe jaggõvõtāmizt sai rõkāndõd līvõ kīel proto-kīels Kurmō ja Salacas līvõ kīels.
Patrick O’Rourke, Karl Pajusalu: Līvõd kīel tunnused ēstikīel murds.
Se kēra nägțõb kīelliži uuendusi, mis āt iseloomulikud nei Kurmō kui Salajõ līvõ kīelõn ja āt tieudtõb ka nōblizt ēstlizt dialektõd immõrgouțiš.
Ne inovatīvõd āt fonoloogilised, morfoloogilised ja morfosintaktilised.
Ne eņtšnäogõd ātõ jemīņ lieudtõbõd Ēstimō lǟnd ja dienvidrietumu daļās, bet ka īžkizt immõrgouțõd, mis āt tämpiz Lețmō ja Lețmō rubīž ležgõl.
laigāld lagtõd ītizt eņtšnäoīdi amā jemīņ võib sēļţõ neku lääne sūomõ kīelle iseloomulikke inovatīvi, až äb ūo nägțõn, ku nēḑi um lūond kontakt ģermāņu agā vālda kīelkõks.
Eņtšidi, mis āt lagtõd jedlizt līvõ kīel immõrgouț kūoḑõn ležgõl, võib luggõ kui līvõ alīzt lääne- ja salu ēsti kīel allizt dialekts.
Kristi Salve: Slepenõd leb Salats: kūožvārd ēstlizt rūnõ louliš, mis āt sidtõd līvõd kõvvõd.
kēravīțõs vȯtšūb vastūkst kizzimiz, või ēstlizt rūimõd louliš ātõ nimtõd līvliztõn.
Sīes kēras ātõ lieudtõbõd setmiņ valdõd, jougūd ja linnõd nimūd, mis āt kȭlbatõd ēstlizt rūnlizt lould andmebaasõst.
Kurzeme sõnā nägțiz väggõ populaarseks; sīegid ta nägțõb väggi setmiņs konteksts.
Tūļ Tuisk: Līvõd ēļd sällõm pǟmizt tunnused ja ēļtimi.
Sīe kēra merk um andõ iļļõvaņtlimiz iļ līvõ helisüsteem ja pronunciation.
Iļ līvõ dialekt variīerimiz um amā tǟdzi vait idā ja lääne līvõ kīel vait, bet sidām līvõ kēļ lūob iļlǟdõb ala.
Līvõ kērad kīel alīz um Ida-kurzemes dialekt.
Se kēra koncentrīerõb normlizt kubbõtulmiz pǟl, rōz vaitimizt rõkāndõs.
Patliži ja līdzskaņidi vaņtlõb īž.
Sīesõ um nõvtõd līvõ kīel prosōdlizt tǟdzizt.
Līvõ kēļ nägțõb ulzõ nemē Balti sūomõ kēļ, mis um mȯistõn vāldakēļ – lețkīel.
Pǟgiņd munt Balti sūomõ kīeld vaisõ līvõ kīelkõks ātõ īellizt lubād ja frikālizt, mis võibõd nägțõ nemē pitkād gemdõd.
Līvõ kīelsõ um sūr lug līti ja pitkā monoftōnidi, diftōngidi ja triptōngidi.
Tiit-Rein Viitso: Esīv locīkšimi līvõ kīelkõks.
Līvõ kīelsõ um piški sõnād kub, mis nägțõb kūožõ agā aigõ ja vastātõb kizzimiži, kus? ja kui?, ja nänt kȭlbatimiz ladād alīzt pǟl nēḑi võib vȱlda kui vȯļļid kȭrdalizt, nei īž nemē ītizt kujud munt Baltijas sūomõ kīelkõks.
kēras uuritakse nēḑi vormidi ja nendega sidtõd latīšliži, sublatīvliži ja ekscesīvliži lieppimiži, kis vastātõbõd kizzimiži, kīen pǟl?, mingiz āigaks? ja kust?, missõstāigast?, ja nänt istōrij.
Sīejūodõs ātõ sõnād, mis formāli āt ītizt dažād formād, bet āt kȭlbatõd vȯlmiz vȯlmiz sõnādõks, kȭrdad, mis āt lieudtõd pǟl, ja āt lieudtõbõd nänt kȭlbatõkst.
Valt Ernštreit: Līvõd kīelvīļa laiktimiz tehnikad.
Se kēra pēțõb võimizt līvõ kīel sõnāvīļa lagtõ, kȭlbatimiz, tultõd sõnād ja kalkõd kȭlbatimiz pierāst.
Um sieldi, ku nēḑi metodidi jõvā jõvīst kȭlbatõbõd amā tämpiz līvõ kērakīel kazāntimiz āigal ja sīepierāst ātõ suggõnd neoloogilised traditsioonõd līvõ kīelkõks.
Nei īžki lūodsõ um tǟdõl tǟdõl tǟdõl arrõmõst, või jegā jagūn um kȭlbatõd īdskaitli agā setmiņskaitli formā, īžkizt kubbõpanmiz vīțõ um kȭlbatõmõst istōrij ģenitīvo formu, agā ka ikš agā mȯlmõd jagūd um lūomõst.
Līvõ kīel täpīņtõd ātõ pǟgiņ sidtõd internatsionālismõks, mis āt perīņ läti kīel kaudu, bet āt sǟdõd vastātimiz pierāst unikālizt līvõ pronunciation ja morfolōgij sǟdõks.
Atvastimi ir diezgan produktiivne, savukārt atvastimi um piedāgõd kȭrdastiz suorantõd, äb vaņtlõs mūnda kõrd suggõbõd vastõlijizt arrimizd.
Pǟgiņ ūži mõtkidi um tund aktīvi sizzõl līvõ kīels kalkīdi kasutades.
Livkēļi sõnād tīemiz um vel veitõ pētīņțõd kizzimi, kus um vajāg indzizt tuņšlimizt; sīegid jõvā paldīņizt tuņšlimizt iļ līvõ kīel sõnāvīļa tǟdõlpanmiz pierāst tarmõbõd rikāzt ovāt materjalid tǟdzizt tuņšlimiz pierāst sīes valdkonnas.
Renāte Blumberga: 1930. āigastiš kēraiš kȭlbatõd līvõ kēļ: sizzõlvaņtliji „Līvli” tuoimijizt nimkēras.
Sīes kēras, mis āt kȭlbatõd sõnāvīļa nägțõbõd 1930. āigast līvõ kīel āigakēra „Līvli” āinagizt kōd tuoimijizt kērad, nägțõb, ku um võimi lieudõ ūži sõņdi ovātõd sizāld, mis āt siedaig sǭņõ veitõ kȭlbatõd kīel tuņšlimizõs, ja missõks um võimi täutõ līvõ kīel leksiku.
Näitõkst sõnāvīļast nägțõbõd ūd sõnād ja pǟltõkst, mis “Līvli” tuoimijizt āt kȭlbatõd eņtš nimkēras, ja kas ne nägțõbõd 2012. āigast “Līvliz- ēsti-lețkīel sõnārǭntõs” lieudtõmidi, mis um amā sūr projekt, mis um perīz āigastiš pivāstõd līvõ kīel pǟl.
Nänt nägțõbõd alīzt pǟl um andtõd līti anotācija, mis nägțõb, kas nänt sõnād õigliz ja nänt grupīerimiz pierrõ ātõ tīedõd ītizt, agā sīes ažās um vajāg mõitiztimizt.
Seļtõd, ku “Līvliz- ēsti-lețkīel sõnārǭntõs” um tǟdzi delinīerimi, mis um īdõmõst seļļiz kȭrdad pierāst: 1) lietvārd, mis lețkīels lopūbõd –arī, –arī ja līvõ kīelkõks –arī; 2) lietvārd, mis lețkīels lopūb –arī ja līvõ kīelkõks –arī, –arī; 3) lietvārd, mis lețkīels lopūb –arī, –arī, –arī ja līvõ kīelkõks –arī –arī –arī –arī –arī –arī –arī –arī –arī –arī –arī.
Nei īž um lieudtõmõst, ku ūd tīedõd sõnādes, īžkist tǟdõl tǟdõd internatsionālizts, sõnā tīemiz pūojmõtkidi äb tǟdõl tǟnda.
Sīesõ kēras āt andtõd ka võimizt ūd sõnād nägțõbõd, mis võikstõ līvõ kērakīel sõnārǭntõn jūrõ pānda.
Christopher Moseley: Īt kīel jelāmi: līvõ ja munt seļtš kīeld.
Sīes kēras nägțõbõd kǭd Eirōp kīel sõņštimizt, mis jemīņ äb ūot kȭlbatõd: korniz kīeldõ, kus rõkāndõb Engliedmōs, ja līvõ kīeldõ Lețmōl.
Kuņšt pǟl õppiņijiži tegīž kīeldõ kȭlbatõm, sǭb kȭlbatõd setmiņsugliži pieejas, bet āt ītizt merkõd, ja mȯlmõd pūold võibõd īdtūoizta oppõ.
Kornkīel seļtš tīe, organizātiz ja mudtiztõ kornkīel tuņšlijizt, um īti kursõdõks, mis jūodijib Līvõd īt jag Kolkā, Kurmōl.
Pūojpandõkskomisij sai lūodõd laigāld – sīes sai jellõ 26 Pūojpandõkskub nõtkõmt.
Um sieldõ, ku nei sūrõn pulgõl vȯlks vizā tīedõ tīedõ.
Sīepierāst sai loptāntõd jaggõ jaggõ kōds allizkomisijs: ikš tīeb vaļmõks vald sällõm projekt, tuoi tīeb vaļmõks kuodānikād vabām ja õigizt deklarātsij.
Sīe ežmizõs allikomisijs um īds nõvs 13 nõtkõmt, ja sīe jūodijiks vēļtõb energij Fēlikss Cielēns (sündinud 1888. Rīgõ immõrgouț Vidusmō pūol, kūolõn 1964.).
Ta vȯļ eņtš āigal Parisõs oppõs sizzõl lǟnd konstitūtsijõ ja lǟnd parlamentārizõ.
Jõvā 1915. āigasts Lețmō polītliz īžpīlimiz pǟl tei vāldiž eņtš vald sällõm alīz pūojmõtkõd.
Fēlikss Cielēns vȯļ sōnd fundamentāli opātõkst ja polītlizt tīe kogemust: 1906.–1910. āigasts oppõn õigizt Pētõrburg Iļīzskūols, 1912.–1913. āigasts Paris Iļīzskūols, 1904. āigastõst kaismstiz jaggõ võttõnd revolucionārliz likkimist.
Ku 1906. āigasts tuļ ulzõ suodākūoḑ tämmõn nǭvõ, vȯļ pīkstõd emigrõ ja āigastidi jellõ Brüsselis, Parisõs ja Šveitss, andõ ulzõ eņtš tīed “ võikslõs”, mūši sotsiāldemokrātliži ja demokrātliži ulzandõksi.
Lețmōn sōtõd āigal vȯļ ta jūsõ Rovdkubs, Pūojpandõkskubs, 1., 2. ja 3. Saeimas, uļļizt misijši ja uļļizt ministrijs.
Täm jūodijiz allikomisij tuļ ulzõ seļļizt pūojpantõkstõks nemē vald sidāmi orgāns parments ja sīe vēļtimiz, Vald Prezident ja parlament eḑḑimīez, ministõrd kabinet, ministõrd prezident ja ministõrd, kūoḑkāndaji, vald kontrolektor, rovīeltimizõd, Pūojpandõks mõitiztimi.
Āndiz lebbõvaņtlimiz ja antrōntimiz iļ kērad īdskubs M. Skujenieksõks 1921. āigast septembris āndiz Jānis Purgalis (sündinud 1868. Valkas pagāsts, kūolõn 1934. āigasts).
Ta vȯļ oppõn õigizt Maskavas Iļīzskūols (1892–1896), sōnd vannijiz advokātõks, vēļtõd Rīgõ Lețmō seļtš eḑīzmīe nõtkõmõks, Rīgõ kuodā eḑḑimīez nõtkõmõks, aktīvi kuodānikā organizātsij Rīgõs ja Lețmō kuodānikā delegāts Holande, Austrij, saksā ja Itāļmō kuodānikā forumos.
Pūojpandõks kubbõtulmiz pierrõ – 1. Saeima nõtkõm.
Nei allizt komisijd kui ka komisijd āt aktīvi jellõnd ka munt Pūojpandõkskub deputātõd – Arved Berg, Paul Kalniņš, Paul Semanis, Gustav Zemgals, Albert Kviesis, Kārlis Ulmanis, Valērija Seile, Brants Kemp, Juris Pabērz, Oto Nonācs, Pritš Menders, nei īž ka Lețmō Iļīzskūol autoritatīvizt opātijid – valdkāndaji Kārlis Dišlers, tautrovz, kīelnikād ja pǟgiņd munt.
Arved Berg (sündinud 1875. Rīgõs) – jurist ja laigāld tundtõb ädāli tīeli, loptõn Tērbat Iļīzskūol õigizt fakultāts ja ildīņ pierrõ kuordimizt – Pētõrburg immõrgouțkūoḑs ja kūoḑ palāts, pierrõ siedā Rīgõ Lețmō biedrībās, “Baltijas rēkandõks”, “Dzimtenes rēk” ja munt ulzandõkst faktiliz jūodiji, kazāntõz inteliģents organizātsij, tǟdzizt ulzandõkst autor iļ Lețmō rovdvaidliz vȯlmi ja Lețmō prantsus-, saksā-, engliš- ja krīevõ kīelkõks.
Kārļa Ulmaņõn um kuolms ja nēļas valds sižāli ministrõn amāt amātõ, Paris Mier konferentsi Delegāts, Pūojpandõks kubbõtulmizt, 1. ja 2. Saeima nõtkõm.
1940. āigast okupīerimiz pierrõ aresttõd, deportīertõd Nõukogude Īt ja 1941. āigast 19. detsembõrs Orenburg vizzõ lasktõd.
Paul Kalniņš (sündinud 1872. Jālgabsmōs) – pierrõ Liepājas aimõ oppõn Maskavas Iļīzskūols dabaszinātnē ja Tērbat Iļīzskūols meditsiini, lǟnd vizzõ sotsiālist mõtkõdõks, iļ mis Baltist ulzõ saadetud, strǭdiz assistantõks Cīrihes klīnikā, saksā sotsiālist presōrlizt kēratiz iļ cara sūod ekspedītsijd Baltijā, 1906. āigasts tāgiž Lețmōle, tǟnd doktār prațțțõks, mis paralleelselt vald tīekõks um jellõn äblegāliz vīțõ – kēratõn pagrīd kulūd pierāst, ka sotsiālist āigakēra “Cīņa”.
Ežmõks Ežmiz mǭīlma suodā, mobilizīertõd ja vȯnd suodāarst kil Helsinkis, kui ka Rīgõ rubīžs.
1918. āigasts īdskubs Pritš Menderõks, Marģer Skujenieksõks ja Kārli Ulmaņõks Pāvils Kalniņš tīeb vaļmõks ja sōtõb saksād Reihstāgan loptāntimiz iļ īžpīlijiz Lețmō.
1918.–1920. āigasts ta um rovkub nõtkõm, 1920.–1922. āigasts – Pūojpandõkskub nõtkõm, 1922. āigast – amād nēļa ežmizt Saeima nõtkõm, 1925. āigast – 1934. āigast – Saeima eḑḑi istāji.
Saksā okupīerimiz āigal 1943. āigasts, piddõs ītizt kubbõtulmizt amā okupīerimiz jouddkõks, um jaggõ võttõnd Lețmō Sidāmkub pūojtimizõs ja sōnd parlamentāriz Lețmō Republik ūd pǟl. 1944. āigasts lǟb Zviedrõmōlõ, agā tulāb Austõrmōlõ ja 1945. āigast augusts sīņõ kūolõb.
Pāvils Šīmanis (sündinud 1876. Jālgabs, kūolõn 1944.) – saksā vald tīeli, oppõn õigizt, istōrij ja literatūrt Berlīnē, Marburgā, Minhenē, Greifsvaldē ja Bonnā, Dr.iur., eņtšlaik “Rigasche Rundschau” ja munt ulzandõkst jūodiji, Krievijas suodā virsnieks Ežmiz mǭīlma suodās, saksā suodā kritiķisõks sǭtõd Berlīnē kui “letofil ja demokrāt”, bet tāgiž Rīgõ ja kui saksā minoritāšu jūodiji um Lețmō Rovdkub nõtkõm, Lețmō Pūojpandõkskub deputātõ ja amā ežmiz Lețmō Pūojpandõkskub Saksa fraktsiooni jūodiji, pǟgiņ konstitutsionāliži ja minoritāliži kizzimiži jūodiji, 1925.– 1935. āigasts Eirōp Natsionāliz kongresij Genfis, Eirōp rov lieppimiz pūoj pūoj ja jūodiji.
Gustav Zemgals (sündinud 1871. Jālgabmōs, kūolõn 1939.) – loptõn Maskavā Iļīzskūol õigizt fakultaadid, jaggõ võttõnd krīevõ-Japān suodās ja 1905. āigast revolūtsijs, āigarǭntõd ja āigakērad tuoimiji, 1927.–1920. āigast āigal – Rīgas pilsētas galva, 1918.–1920. āigast Lețmō rovkub eḑḑimīez.
1918. āigast 18. novembõrs jūodõb Rovdkub istāmizt, kus Lețmō Republik um tieutõd, azmõl um Jāni Čaksti täm uļļizt misijd āigal, kakš Saeimõ nõtkõmt, eņtš āigal kaitsijiz ja finanšu minister.
1927. āigastõst 1930. āigast sōņõ – Lețmō Republik tuoi Vald Prezident.
Albert Kviesis (sündinud 1881. Jālgabmōs) – loptõn Tērbat Iļīzskūol õigizt fakultāti, vanniji advokāt ja vanniji advokāt Jālgabs (1907–1915), Jālgab Lețmō seļtš eḑḑimīez ja eḑḑiz kūož tǟndaji, Rovdkub nõtkõm, Pūojpandõkskub nõtkõm, Tiesu Komisij eḑḑimīez, Saeima nõtkõm (1922–1930), Saeima eḑīzmīez (1926–1928), Siseminister (1921–1923).
Sīel īž āigal ta põnevõb muzīkõks: īdskubs pūogaks muzīktõb ja um ikš leț ooper kõrdõlpanmizst, Lețmō rov ooper prezidij ja direktsij nõtkõmišt, nei īž ka irmõz 7. ja 8. Iļamniz loul pivād protektor.
1930.–1936. āigast – Lețmō Republik kuolmõz Vald Prezident, 1936.–1940. āigast – vanniji advokāt Rīgõs, saksā okupīerimiz āigal – īžkizt õigizt dīenastõd sizāl.
Kūolõb 1944. āigast augusts saksā kuoig pǟl, vaļmõz lǟdõ saksāmǭlõ.
Kārlis Ulmanis (sündinud 1877. Jālgabmǭs) – äbrimtli ädāli, polītli, vald tīeli, tautsaimli;
19 āigastõ vanā um lǟnd Ida-Prūsij sēmḑa ažād oppõm, oppõn Kīrih Politehnliz institūt Lauksaimniecības fakultāts (1902–1903), Leipzig Iļīzskūol Lauksaimniecības fakultāts (1903–1905), loptõn Nebraskā Iļīzskūol Lauksaimniecības fakultāts USAs, Linkolnā (1909),
1902. āigasts ja pierrõ pidīzt ežmizt sēmḑakūoḑõd Lețmōl.
1905. āigast revolutsij āigal vizzõ pidtõd ja vizzõ pidtõd Pleskava vizās, 1906. āigast emigrīerimiz āigal Vācijā ja USAs.
Kūoḑõn 1917. āigast aprīls um vēļtõd Vidzeme gubernatorij azūmnikāks, rovkub nõtkõm (1918–1920), Pūojpandõkskub nõtkõm (1920–1922), amād ežmizt nēļa Pūojpandõkskub nõtkõm (1922–1934), nēļakõrd välisminister, ikškõrd – alāpanmiz ministrõn, kakš kõrd – zemkopības ministrõn, ikškõrd – alāpanmiz prezident, seismõz kõrd – ministõrd prezident, 1934. āigast 15. maij valdkub jūodiji. Konstitutsionātsij pierāst sai loptõd ja Saeima tīe, mis tīemizõs vȯļ pand mit veitõ eņtš mõtkidi ja uskidi. 1936. āigast 11. aprīls võtāb eņtšõn Vald Prezident amātõd, mis āt täutõd 1940. āigast 21. jūlij sōņõ, sizzõltuldsõ ka Nõukogude Īt suodān ja okupīerimiz joudõn.
1940. āigast 22. jūlijs deportīertõd Põhja-Kaukaasi, 1941. āigast 5. jūlijs vizzõ pidtõd, sǭtõd kougizõs etapās, 1942. āigast 20. septembõrs iļ riek um kūolõn Krasnovodskas (so Turkmenbašī) vizās, kālma kūož äb ūo tieudtõb.
Se rištīng, kīen jelāmizõs jo kuordõm vȯļ Lețmō vald, um īndatõd väggõ mõitizõks.
Silmi lețlizt istōrij (ja ka täm krietli biogrāf) Edgar Dunsdorf tieutõb: „Grūsti mõtlõks, ku mingi mū vȯlks võitõn vȱlda Lețmō ežmi ministõrd prezident.
Äb ūo kahtlust, ku set võimizt pǟl Lețmō ūd inteliģentā vȯļ pǟgiņ, kis vȯlks võinõd siedā amātõ võttõ.
Sīegid iz ūo mitīdõn vajāg julglit, laz akkõg naggiŗi; Ulmaņõn vȯļ seļļi julg.” Tǟdõl – amād tīe āigastõd.
Valērija Seile (sündinud 1891. Rezektsijmōs, kūolõn 1970.) – tǟdzi pedagōrij autoritōtsij, Latgales vald tīeli, loptõn Petrograd Bestuževa kuordimizt naizt kursõd Filolōgij ja istōrij fakultaadid (1916), opātiji Rezektsij ja Rīgõs, Latgales Lețmō kongresā kārtoji, Lețmō rovkub nõtkõm, Pūojpandõkskub deputāt (üks kūž deputātõst), ilggadli Daugavpils vald opātijizt institūt direktor (1920–1940), skūol rǭntõ autor opātijizt ja opātijizt.
Brants Kemp (sündinud 1876. Rēzeknes) – ikš sūr Latgale ežmizt ämḑi (1904–1917) uļļizt ja jūodijiži, rov mūoštamiz tējiži, kis mäd mõtkõd sällõms ja kīels inflantlizt, viteblizt ja munt nimūd azmõl vizāstõbõd seļļizt sõnād nemē Latgale ja latgallizt, ilmõ mis äb võitõ mõttõltõ lețkīel komplektõ.
Neļļõ kursõd āt masābiztõn Pētõrburg Katoļu vaimliz seminārs, lǟbõd sīest ulzõ, kāndatõbõd võistlust, oppõbõd ja sōbõd izcilõks Pētõrburg Civilinženier institūt inženier-arhitektõ.
Iļ täpīņtõd student rubīļd īrgõb ulzõ andõ ežmizt latgallizt āigarǭntõzt “Gaisma”, ežmizt latgallizt āigarǭntõzt ja set mūḑi kulūdi.
Jõvā āigakēra sizzõlkēras (27.11.1905).
„Bruoli lețlizt! (..) Āiga jõvā mädkõks, lețliztõks, nīlgõ pūd kolp ǭrõnd, nīlgõ munt rovvõd eņtsõ ja kīt: azmõ lețlizt, azmõ tautom līedabzeig, azmõ tsilvāks, breivam tsilvākam līedazon!”
Neiku varāldnikā um taplõn Galītsij rubīžsõ, rikkõn, ovtõd krīevõ vald vōļikšõdõks, jellõn suodā būv resorõl.
Tul tāgiž Latgali, īeb Latgali kultūrnatsionāliz īžpīlimiz pǟl.
Ku Lețmō natsionāliz armijõn Rēzekni võttõs sōb Rēzeknes pilsētas pǟks, siz īdskubs jūodiji Franci Trasuņõks panāb kubbõ Latgali demokrātõd partij (1924), vēļtõb Pūojpandõks kubbõtulmiz ja 1. Saeima, kutsūb ūd vald likkimiz ministri nõtkõmõks, pierrõ siedā – ministrij jūodijizõks inspektorõks.
Eņtš dzirnavās Ludza ležgõl lopūb eņtš sidām tīe – rōntõ “Latgales likteņi” (1937).
Nõukogude joud 1949. āigasts deportīerõb sīe tīeliz, eņtš mǭdõ tõvāld ārmaztiz rištīng Sibīrijõ, Tomšmōlõ.
Tämmõn um võimi jellõ mingizs latgaliešu kolonist kilās kolhozs “Latgolija”, eņtšõms ka vanā sōna.
Sīegid 1952. āigast sigžis kuod palāb jarā ja sīe perīmīez lǟb äb veitimõks.
Juris Pabērzs (sündinud 1891. Daugavpils novadā, kūolõn 1961.) – jurist ja literatūr, oppõn Petrograd Iļīzskūol õigizt fakultātē (1912–1917), armkūoḑ Daugavpils novadā (1917–1918), Daugavpils immõrgouțkūoḑ eḑḑimīez (1934–1940), ka Pūojpandõks kubbõtulmizt (1920– 1922), setmiņ Saeimõ (1928–1934) deputātõ, minister Latgales suggimižis, kuolmkõrd õigizt ministõr, labklājība ministõr, īžkiz amāt amātõs Lețmō PSR āigal.
Oto Nonācs (sündinud 1880. Madona pagāsts, kūolõn 1942.) – pierrõ Valkas opātijiz seminārst loptõn Rīgõ Politehniliz Institucionāliz kōpikšimiz jag, Cand. rer. merc., vȯnd aktiivne polītlizt suggimizt āigakēra “Läti” (1905–1914), “Lețmō Teataja” (1925) ja munt ulzandõkst tuoimiji ja kērantiji, vēļtõd Lețmō Rovdkubs, Pūojpandõkskubs, 1. ja 2. Saeimas, bet tigtõn Kārļa Ulmaņ autoritāri jūodiji, kis 1934. āigast 15. maij vizāstiz ka täm tīedõd Pūojpandõks.
Pritš Menders (sündinud 1885. Rīgõs) – oppõn rovd ja õigizt Viini Iļīzskūols (1907–1911) ja Bern Iļīzskūols (1911–1912), Brüssel Sotsioloģijas institūts (1913), Dr.iur., aktīvi 1905. āigast revolutsij jaggõ võttõnd, sotsiāldemokrātõd jūodiji, arestdõd ja sǭtõd Sibīrijl, Jeņisejas gubernators, ulzõsǟtimizt, tāgiž Lețmōle, Rovdkub nõtkõm, Pūojpandõkskub ja amād ežmiz nēļa Saeimõ nõtkõm Välis- ja Õiglizkomisijs.
Saksa okupīerimiz āigal Lețmō Sidāmkubs, pierrõ suoddõ – āt amād õigizt tīed, 1948. āigast sōņõ tegīž munt vastõvard arestdõd ja deportīertõd Mordovij, kūolõn 1971. āigasts Rīgõs.
Kārlis Dišlers (sündinud 1878. Kuldmōs) – tǟdzi Lețmō valdkūoḑiji, ikš Lețmō vald õigizt tieudmī tēji.
Oppõn ja loptõn Pētõrburg Iļīzskūol õigizt fakultāti, jõvāmēļizt kaitsijiz tuņšlimizt “Administratīv õigtimi Prantšmōs ja saksās”, um jettõd vald õigizt katedrāz vaļmõks akadēmiliz tīeks.
1917.– 1920. āigasts – vald pandõkst doktār Omsk Politehnliz institūt Ekonomic jags.
1920. āigasts kutsõbõd tāgiž Lețmōle ja īebõd 1919. āigast 28. septembõrs vāldiž lasktõd Lețmō Iļīzskūol Tautsaimniecības ja õigizt fakultātes opātõks – īrgandõksõs āndõksõks administratīvajos õigižis, pierrõ ka vald õigižis, sōbõd Dr.iur grād, sōb vēļtõd profesōrõks ja fakultāte dekānõks, sōb vēļtõd 2. Saeima nõtkõmõks ja sīes täutõb opātõkskomisij eḑīzmīe amātõ.
Pierrõ siedā kil kōļõb kȭlbatõ ka Kǭrli Ulmaņ 1934. āigast maij vald kubāndõkst.
1941. āigasts deportīerõtakse Venemaale, Krasnojarkõ, jelāb nei tehnik īesarguks kui ka opātiji azmõlõks, tāgiž Lețmōle, 1949. āigasts sǭtõd tāgiž Sibīrijle, 1954. āigast sigžõ sǟl ka kūolõb...
Lai ja tõvā um Kārļa Dišler kui jurist ja rištīng näg: ta jelāb kil žurniš “Tiesu Ministrij Teataja”, “Tiesu õigizt”, “Valsts tīeli”, “Jurist”, “Skaidrība”, nei ka poppōr āigakēras “Jaunākās Ziņas”, kēratõb lūol ja līti sõnā, tulkõb lețkīel kērakīels.
Kēratõn āt setmiņ fundamentālizt mõtkõd: “Anglija parlament istōrij”, “Demokratlizt vald sällõm alīzt”, “Lețmō vōļikštõkst ja nänt ilzandõkst” ja munt.
Ta āndab sīe amā ratsionāliz ja paŗīmiz Lețmō vald sällõm celtn ja patriot ja profesionāliz õldzizõks vald kim āigastõs – 1928. āigasts īndab tīedõd:
„(..) Lețmō rovz um mȯļikšõn eņtš demokrātliz pūojpandõkst lūodõ, kazāntõ ja kaitsõ, ja võib vȱlda, ku rovz mȯļikšõb siedā ka jeddõpēḑõn – Lețmō Republik tulbiz āigastkimdõd ja sadād.”
Äb vaitõmõt: Lețmō Pūojpandõkskub lūotiz Lețmō kuordimizt itālimiz inteliģenci, rikāz kultūrrovzt.
Nänt siegās – mäd sūrd pitkād tīemīed, Lețmō vald mõtkõd jūodijizt kōgiņ āigastiš: Rain ja Aspazija, Kārlis Skalbe, Brants Trasuns, Andrejs Kurcijs ja pǟgiņd munt.
Rain – Jānis Pliekšāns (s. 1865. Jēkabmōs) – kuordimizt itkimiz lețkīel pitkā tīeli, loptõn Pētõrburg Iļīzskūol õigizt fakultāti (1888), setmiņs kūožõs advokātõd ja notār, sidtõd sadā lopāndõkst idejliz lețkīel likkimiz likkimiz “Jaunā strāva”, vizzõ võttõd, sundrǭtimizõs Ziemeļkrievijā (1899–1903), ikš 1905. āigast revolūtsij inspirātorist, jellõn nõtkõmõks Aspazij (kopš 1897) lekš trimdā (1905–1920) Šveitsõn, amā igā Lolotõn Lețmō vald mõtkõd ja rov vaimliz kazāntimiz, opātõks ja demokrātlizt jõupingud, väztõn Šveits ja Saksa āigaks iļ Lețmō ja lețlizt, andõn tǟdziz ieguldījumu simpliliz kȭrdaliz Lețmō lūol ja dramaturgijōzõs, 1919. āigasts
Pūojtõb Nobel prēmij pierāst literatūrs.
Pūojtõb, agā äb vēļta Pūojpandõks kubbõtulmiz eḑīzmīeks, mingiz vīțõ viļļõd polītlizt partijd jagtõd seļtšs.
Kūolõb äkīstiz sidāmriekkõks Rīgõ Rāndas 1929. āigasts.
Aspazija–Elza Pliekšāne (Rozenberga) (sündinud 1855.Jelgavas) – ežmi sūr leț lūoltiji ja dramaturģe, temperamentli “Jaunā õvā” likkimi jagnikā, kīen jelāmizt kredūb amā paŗīmstiz ežmiz lețkīel romantiliz drama “Vaidelote” kangeliz sõnās: “Ma tōvaz kīela um / ja kīela äb vȯdlõ!”.
1895. āigast sigžis ta tǭb astõ Cīrihe Iļīzskūol Medicīnas fakultātsijõ, agā vītõ tīeratõ, 1896. āigastõst äbvaitõb nei ulzõsǟtimizõs kui arm jelāmizõs.
1920. āigast kievād Cīrihõst leb Varšava ja Daugavpiltõ tāgiž tulbõd mȯlmõd lūoltijizt 10. aprīls Rīgõ ja sōbõd tēriņtõd rov demonstrācijādõks.
Ja nädīļ pierrõ sōb vēļtõd Pūojpandõkskub nõtkõmõd.
Pūojtõkši Pūojpandõks kubbõtulmižis sieldistiz, kuigi võib-olla subjektīvi tēļõb mū deputātõ, partij nõtkõm Fēlikss Cielēns, kēratõs lieppiņ äbouklizt ortijiz võimizt katedrā ja Aspazijõ, kis kil rõkāndiz rōz kõrdõ, agā kīen ēļ “bija valstõn ja sieldõ, kēļ pūgiz ilmõ piepūtimizt; rõkkõn iz ūo mingizt sentimentāli pietūļimizt, mingizt kubbõ kuņštõd, liriskdi ulzvȯlmizt.
Ta rõkāndiz nemē õigi võiksliji ja iz tap irmõzõks andõ vastūksnikān (..).”
Veterinār problēmõd ja depresīvd māk, lūoltiji īdtõkabāl lekš Rīgõ 1943. āigast lopāndõksõl.
Andrejs Kurcijs – K u r i s s s s (sündinud 1884. āigasts Aizputemōs, kūolõn 1959. āigasts) – kēramīez, kubgõn tīeli, oppõn Rīgõ Politehnliz institūts kaubandusteadustes, saksās, Jēna Iļīzskūols – philosophies and medicsõ, oppõn Dr.med. grād, pierrõ loptõn Kazaņas Iļīzskūol Medicīnas fakultāti (1913) ja täutõn filosoofia ja kuņšõpings Berlīnē.
Nelegālizt sotsiālizt kõrdõlpanmiz, jaggõ võttõnd 1905. āigast revolūtsijs, sōnd Lețmō īžpīlimiz īt jūodiji (1918), vēļtõd Rovdkubs, Pūojpandõkskubs ja Saeimas.
Mits tämpizt lūold ja prozas rǭntõd autor.
Brants Trasun (sündinud 1864. Rēzeknes) – päp, sieldõmtēji, kubgõn tīeli – opātiji Pētõrburg Katoļu vaimliz seminārs, loptõn Pētõrburg Vaimliz akadēmij, eņtšvīți opātsionār, joud pierrõ tīedtõd, krattõd, arestdõd ja kūtõd pids draudzidi, Rīgõ, Pētõrõ, Rezektsijõ, Narvā, Novgorodõ, Rēveļõ, Gatkinõ, jaggõvõtāmiz pierāst latgaliešu virgõ laskimiz likkimist sǭtõd Vladimirõ, tāgiž Pētõr seminārsõ kui doktār ja profesōr (1902).
vēļtõd Vene 1. Vald komisijs, jaggõ võttõnd Latgali Lețmō kongres kõrdõlpanmizõs (1917. āigast aprīlis–maijs), āt eņtš sūr täužvaldõks tigtõn Latgali atraitimizõks Vitebski gubernatorist ja ītimi mū Lețmōks.
Rain līedab: “Prantsus Trasun vȯļ ežmi latgali, kis vȯtšīz ja līediz riek mūoštamiz jūr mäd rov kōd jag vaisõ.” Vald Prezident Jānis Čakste täm lēmiz āigal 1926. āigast aprīls kītõb: “Prantsus Trasun paņ mäd Lețmō ģerbonõ kuolmõz tēḑ – Latgali.” Seļļi vȯļ se latgali – Latgali Aigāmǭkub eḑḑimīez (1917–1918), Lețmō Rovdkub nõtkõm, Pūojpandõkskub, 1. ja 2. Saeima nõtkõm.
Kārlis Skalbe (sündinud 1879. Cēsīs) – rovopātõji, ārmaztõd kēramīez, demokrātli tīeli, jaggõ võttõnd 1905. āigast revolutsij suggimižis, jõvā siz sōnd īžpīlõks Lețmōks, vȯnd pīkstõd ulzõ migrõ vȭrõmǭdõ, irgõs Cīriõ, pierrõ siedā Sūomõmōlõ, Norvēgijõ.
Sīe pierrõ tulāb tāgiž sindimōlõ, um jeddõpēḑõn kubgõn aktīvi, āndab iļļõ amā jemīņ kērakīel ja publitsistliz tīe pierāst, ikš sūr āigakēra “Latvijas Vēstnesis” (19.07.1920.–15.12.1925.) pūojli ja ežmizt tuoimijizt, jūodõb Lețmō kēramīed ja ajakirjanikud arodbiedrību.
Lețmō valdõn sōtõd āigastiš um rovkub nõtkõm, Pūojpandõkskub ja ežmiz nēļa Pūojpandõkskub nõtkõm.
1944. āigast sigžis um īds perrižist bēgļu lǭjast pīkstõd kuodāj jettõm ja lǟdõ Läänemere tuoiz randõ – Zviedrõmōle, kus 1945. āigast kievād Stockholms kūolõb.
...Gan ne kil pǟgiņd munt (lai äb kītõg, ku amād 152) Pūojpandõkskub deputātõd kēratizt ja vastõ Lețmō Republik alīz pandõks – Pūojpandõks.
Sīel āigal Rīgõs um sõlmitud Lețmō-Vene arm lieppimiz ja lopūb vabām võikslimiz (11.08.1920), um vastõ võttõd vitāli tǟdzi Agrāri reform pandõks (jagu pierrõ 16.09.1920–03.05.1922), Bulduros um Lețmō, Leišmōs, Ēstimōs, Poolas, Sūomõmōs (Ukrainas ja Baltkrievijās) konferents iļ Balti Antants pūojtimiz (06.08.1920–06.09.1920), um rov lugdõb, nägțõb Lețmō Republik de iure (26.01.1921), Lețmō sōb Tautmō Īt nõtkõmõks (22.09.1921), um eņtš rǭ (03.08.1922): 1 lats – 0,2903226 grammi pūdõz kūlda), um suggõmõst 1. Saeima vēļtimi (07.–08.10.1922), tulāb joudõ Lețmō Republik Pūojpandõks, ežmiz istāmiz āigal tulāb kubbõ 1. Saeima
Jānis Čakste pūojpandõks kubbõtulmiz loptāntimizõl tieutõb: „(..) Mēg ūomõ eņtš tīe loptõnd.
Iļ mäd tīe jõvāmt mēg īž äb võimõ loptāntõ, laz rovz loptāntõg iļ täm ja tulbizt kazāmt.
(..) Lețmō rov ežmizt pandõkst jednikād ātõ tuodsõ tuodlizt tīedõ võimizõks, ja se tīe äb ūo vȯnd ka ilmõ kazzõ.
Lețmō vald mõtkõz, mūoštami iļ Lețmō vald vajāg um vizāstõn rov vizās.
Ma mõtlõb, mäddõn äb līeda ni mitikš īž, kis vȯlks sīe Lețmō vald mõtk vastõ.
Ūž Lețmō, kus mēg ūomõ jellõnd kakš ja pūol āigastõ, kazāmõb, plakā ja kūlda mäd kougizt kazāmgõd pierāst.”
Agā 1922. āigast 7. novembõrs, sūrkabāllūolõn jarā andõs ja ežmizt Saeimõ vāldiž andõs, Jānis Čakste um tīend vel istōrijlizõks: “Tieš sīes irgs Lețmō valds tulāb joudõ Lețmō ūž vald pūojpandõks.
Se ūž Pūojpandõks tulāb Lețmōle ūd sällõm, ta tīeb jag pierrõ ūži vald organidi ja vizāstiz vīțõ sǟdõb nei īž vȯļļijidõn, nei īž ka ūd organizātsijd.
Sīest irgst se ūž Pūojpandõks līb se alīz, mis pǟl võib jellõ vald vōļikšimiz institūt ja vald pärsõnd paŗīmiz ja täudlimiz pierrõ, kui se seņtš vȯļ mõttõltõb.
Mēg lūotõm amād ja vȯlmõ vizās, ku se ūž Pūojpandõks um īdskubs mäddõn perīzõks lūodõmõst Lețmōl pandõkst ja õigizt ja sīepierāst rov jõvāmt ja kȭrda.
Laz se ūž vald pūojpandõks īegõ Lețmō vȯndzizõks ja joudzizõks!”
Nänt Lețmō vald mõtkõd usklizt rovd sizzõlpanek ni um īend stenogrammõs ja Pūojpandõks tekstõs nemē tõurõzpierāndõks mäddõn.
demokrātliz, svērtõd, harmoniz vald jelāmiz ja sīe kuodānikād jelāmiz alīz.
Āigakēra “Latvijas Vēstnesis” jūodiji Oskars Gerts Summa cum pietāte! (Sigmiz ovkõks – lat.)